Infektiotiedote 5/2024

27.9.2024

Mykoplasman aiheuttamia hengitystieinfektioita on nyt runsaasti

Infektiolääkärit Juha Rannikko ja Reetta Huttunen

Korona-aikana laboratoriovarmistettuja Mycoplasma pneumoniae -infektioita todettiin hyvin vähän. Loppukesästä 2024 lähtien tapauksia on todettu runsaasti Pirkanmaalla ja muualla Suomessa. Pirkanmaalla laboratoriovarmistetuista tapauksista suurin osa on löytynyt lapsilta ja alle 50-vuotiailta, vähemmän tätä vanhemmilta. Useimmiten mykoplasma aiheuttaa itsestään paranevan ylähengitystieinfektion tai keuhkoputkentulehduksen, pienellä osalla keuhkokuumeen. Mykoplasmaan liittyy myös erilaisten hengitysteiden ulkopuolisten ilmentymien mahdollisuus, kuten suun mukosiitti, makulopapulaarinen tai vesikulaarinen eryteema, hemolyysi, maksatulehdus, kardiitti tai keskushermosto-oireet.

Miten mykoplasman aiheuttama keuhkokuume todetaan?

Mykoplasman aiheuttama keuhkokuume ei ole radiologisesti eroteltavissa muista kotisyntyisistä keuhkokuumeista. Sairaalahoitoa vaativilta potilailta diagnoosi varmistetaan respiratoristen bakteereiden nukleiinihappo-osoituksella (Nho), jonka Fimlab pyyntönumero on 9877. Vastaus saadaan pääsääntöisesti seuraavan arkipäivän iltapäivänä. Vakavissa tapauksissa, joissa vaaditaan nopeaa vastausta (erityisesti perjantaisin ja lauantaisin), voidaan käyttää myös respiratoristen mikrobien nukleiinihappo-osoitusta (Fimlab pyyntönumero 23077). Mykoplasmavasta-aineita ei käytetä.

Vaikka mykoplasmaa ei voi etukäteen erottaa muista kotisyntyisen keuhkokuumeen aiheuttajista, sen ennakkotodennäköisyyttä ja samalla mykoplasmaan tehoavan antibioottihoidon tarpeellisuutta voi arvioida alla olevien tekijöiden perusteella.

Mykoplasman aiheuttamaan kotisyntyiseen keuhkokuumeeseen viittaavia löydöksiä:

• Alle 50-vuoden ikä
• Keuhkokuume ei ole reagoinut beetalaktaamihoitoon (esimerkiksi edeltävään amoksisilliiniin)
• Kotona tai muissa läheisissä on muita keuhkokuumeeseen tai ylähengitystieinfektioon sairastuneita
• Limakalvo-oireet, iho-oireet (harvinaisia ilmenemiä)
• Ei voimakasta leukosytoosia tai normaali leukosyyttiarvo

Mykoplasmakeuhkokuumeen hoito

Mykoplasman aiheuttamaa keuhkokuumetta hoidetaan antibiootein, mutta sen aiheuttama ylähengitystieinfektio tai keuhkoputkentulehdus eivät vaadi antibioottihoitoa. Mykoplasmaan tehoavia antibiootteja ovat doksisykliini ja makrolidit, toissijaisena käytetään fluorokinoloneja. Beetalaktaamit, kuten amoksisilliini, eivät tehoa mykoplasmaan. Pirkanmaalla noin kymmenen prosenttia pneumokokkikannoista on doksisykliinille vastustuskykyisiä. Koska keuhkokuumeen empiirisessä hoidossa on katettava pneumokokin mahdollisuus, doksisykliini ei sovellu vaikean keuhkokuumeen ainoaksi empiiriseksi antibioottihoidoksi.

Jos keuhkokuume ilmenee pneumokokin tai muun herkän bakteerin aiheuttamaksi, hoitoa tulee kaventaa. Mykoplasmaa ei ole tarve empiirisesti kattaa hoitoon liittyvässä keuhkokuumeessa tai aspiraation seurauksena syntyneessä keuhkokuumeessa.

Epidemiatilanne

Tiedotamme jatkossa myös epidemian päättymisestä, jolloin mykoplasman ennakkotodennäköisyys taas pienenee eikä sitä tarvitse keuhkokuumeen empiirisessä hoidossa enää herkästi huomioida.

Muitakin hengitystieinfektioita aiheuttavia taudinaiheuttajia on liikkeellä, mutta koronaa on todettu vähemmän kuin kesällä. Liikkeellä on ollut yksittäisiä sairaalahoitoa vaativia adenovirusinfektioita, pääosin varusmiehillä tai heidän läheisillään. Influenssa- tai RSV-kausi ei ole vielä alkanut.

Infektioyksikön ohjepäivityksiä

hygieniahoitaja Milla Nikkilä

Malaria

LAMP-menetelmän eli nukleiinihappo-osoituksen käyttöönoton vuoksi diagnostiikkakappaleeseen tullut muutoksia.

Tartuntatauti-ilmoituksen tekeminen ja hoidon maksullisuus

Ohjeesta voit tarkistaa:

• milloin ja kenelle tartuntataudista on ilmoitettava
• ovatko hoito/lääkitys maksullisia asiakkaalle (esimerkiksi valvottavien tartuntatautien, kuten hinkuyskän, pneumokokki- ja Hemofilus-sepsiksen, antibioottihoito on potilaalle ilmainen)

COVID-19

Pisaravarotoimien kestoa on muutettu:

• Sairaalahoidossa olevien potilaiden pisaravarotoimia jatketaan vähintään viisi ja enintään seitsemän vuorokautta oireiden alusta lukien. Jos oireita on runsaasti vielä viiden vuorokauden kohdalla, varotoimia jatketaan, kunnes oireiden alusta on kulunut seitsemän vuorokautta. Jos oireiden alkupäivä ei ole tiedossa tai potilas on oireeton, varotoimien kesto lasketaan näytteenottopäivästä.
• Syvästi immuunipuutteisilla pisaravarotoimet ja huonesijoitus ovat samat kuin muilla potilailla lukuun ottamatta muutamia erityisryhmiä:
  • syöpähoitoja saavia lymfoomapotilaita tai akuutin leukemian ensimmäisiä, neutropeniaan johtavia hoitoja saavia potilaita hoidetaan 20 vuorokautta yksin huoneessa oireiden alusta laskien.
  • Näillä ryhmillä suojainkäytäntöjen kesto on kuitenkin sama kuin muilla potilasryhmillä, viidestä seitsemään vuorokautta oireiden alusta.
• Muissa yksiköissä hoidossa olevien pisaravarotoimien kesto on viisi vuorokautta oireiden alusta.

Infektioiden torjunta haavanhoidossa

Haavanhoito tulee toteuttaa aseptisesti oikein. Tarkista, että yksikkösi käytännöt ovat ohjeen mukaisia.