Raskaana oleva työntekijä ja infektiot

Ohje päivitetty 1.2.2023

Tässä ohjeessa kerrotaan, mitä raskaana olevan työntekijän tulee huomioida kohdatessaan ohjeessa mainittuja infektiopotilaita. Niiden mikrobien osalta, joita ei tässä ohjeessa mainita, noudatetaan samoja ohjeita kuin ennen raskautta. Tavanomaisten varotoimien noudattaminen jokaisen potilaan hoidossa sekä tarvittaessa muiden varotoimien noudattaminen suojaa myös raskaana olevaa. Katso myös mikrobikohtaiset ohjeet.

Työntekijän rokotussuojasta, työtehtäviin soveltuvuudesta sekä altistumistilanteiden toimenpiteistä huolehtii työterveyshuolto. MPR-rokotuksesta ja vesirokkoa sairastamattomien vesirokkorokotussarjasta on pitänyt huolehtia jo ennen raskautta, koska raskauden aikana niitä ei voida ottaa. Epäselvissä tilanteissa työntekijän tulee olla yhteydessä omaan työterveyshuoltoon. Työntekijän tilanteeseen vaikuttaa usein myös hänen oma terveydentilansa ja työntekijän terveystietojen käsittely on mahdollista työterveydessä.

Influenssa ja COVID-19

Raskaana oleva voi osallistua influenssa potilaan hoitoon noudattaen pisaravarotoimia, kuten ennen raskauttakin. Influenssarokotuksen voi ottaa raskauden aikana, raskauden vaiheesta riippumatta. Tartuntatautilaki 1227/2016 48§ edellyttää influenssarokotusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa työskentelevillä.

Myös korona potilaiden hoitoon voi raskaana oleva osallistua normaaliin tapaan. 1.1.2023 alkaen koronarokotusta ei edellytetä potilastyössä, mutta suositus on pitää huolta THL:n koronarokotusohjeistusten mukaisesta suojasta. Kaikki Euroopan lääkeviranomaisten hyväksymät koronarokotteet ovat turvallisia myös raskaana olevalle.

Listeriabakteeri

Ei tartuntariskiä potilaasta. Listeria tarttuu kontaminoituneiden elintarvikkeiden välityksellä.

Parvorokko

Parvorokon ihottumavaiheessa viruksen erittyminen on yleensä lakannut eikä potilas enää ole tartuttava. Työntekijään ei kohdistu erityistä tartuntariskiä parvorokkoa sairastavasta potilaasta, kun noudatetaan tavanomaisia varotoimia.

Jos parvovirusinfektioita sairastava potilas on hoidossa jo ennen ihottumavaihetta, esimerkiksi kuumeinen potilas, jolla on tiedossa altistuminen parvovirukselle tai potilaalla on immuunipuutos, tartuntaa hengitystie-eritteiden välityksellä pidetään mahdollisena. Tuolloin potilaat hoidetaan pisaravarotoimin. Raskaana olevan työntekijän ei tule osallistua tällaisen potilaan hoitoon. Työntekijältä voidaan määrittää parvovirus-vasta-aineet, ja seronegatiivisen työntekijän ei tule osallistua potilaan hoitoon.

Parvorokkoepidemian yhteydessä selvitetään raskaana olevan työntekijän parvovirus-vasta-aineet. Selvityksen ajaksi hänet siirretään pois työpisteestä, jossa epidemiaa esiintyy. Mikäli vasta-aineet ovat negatiiviset, siirretään työntekijä toiseen työpisteeseen epidemian ajaksi.

Sikotauti

Erityistoimenpiteitä raskaana oleville ei tarvita, jos työntekijä on sairastanut sikotaudin tai hän on saanut kaksi MPR-rokotusta.

MPR-rokotusta ei saa ottaa raskauden aikana, rokote sisältää elävää heikennettyä virusta. Rokottamaton ei-immuuni työntekijä rokotetaan MPR-tauteja vastaan raskauden jälkeen.

Altistuksen jälkeistä profylaksia ei ole käytössä. Altistuksen jälkeen ei-immuuni työntekijä siirretään pois potilastyöstä 12 vuorokautta altistuksesta siihen asti, kunnes viimeisestä altistuksesta on kulunut 26 vuorokautta.

Sytomegalovirusinfektio

Raskaana olevan työntekijän ei tule osallistua sytomegalovirusinfektiota sairastavan potilaan hoitoon.

Toksoplasma

Ei tartuntariskiä potilaasta. Tartunta tapahtuu toksoplasmaa sisältävästä kissan ulosteesta, maaperästä tai huonosti kypsennetystä lihasta.

Tuberkuloosi

Raskaana olevaa työntekijää ei suositella sijoitettavaksi töihin tuberkuloosi näytteitä käsittelevään laboratorioon tai obduktiotoimintaan, jossa tutkitaan vainajia, joilla on todettu tai epäilty tuberkuloosia (TTL:n ohje).

Tuhkarokko

Erityistoimenpiteitä raskaana oleville ei tarvita, jos työntekijä on sairastanut tuhkarokon tai hän on saanut kaksi MPR-rokotusta.

MPR-rokotusta ei saa ottaa raskauden aikana, rokote sisältää elävää heikennettyä virusta. Rokottamaton ei-immuuni työntekijä rokotetaan MPR-tauteja vastaan raskauden jälkeen.

Raskaana olevan työntekijän, joka ei ole sairastanut tuhkarokkoa ja jota ei ole rokotettu, ei tule osallistua tuhkarokkopotilaan hoitoon. Jos tällainen työntekijä altistuu tuhkarokolle, tarkistetaan tuhkarokkovasta-aineet pikaisesti ja mikäli ne ovat negatiiviset, suositellaan immunoglobuliiniprofylaksiaa. Profylaksia on tehokkain 72 tunnin sisällä altistuksesta annettuna, mutta se voidaan antaa aina seitsemän vuorokautta altistuksesta asti.

Altistunut ei-immuuni työntekijä siirretään pois potilastyöstä viiden vuorokauden kuluttua altistuksesta siihen asti, kunnes viimeisestä altistuksesta on kulunut 21 vuorokautta.

Mahdollisen epidemian yhteydessä ei-immuunin raskaana olevan työntekijän kohdalla voidaan harkita erityisäitiysrahaa.

Vesirokko ja vyöruusu

Terveydenhuollon työntekijän tauti- ja rokotehistoria tulee selvittää työhöntulotarkastuksessa haastattelemalla. Erityisen tärkeää tämä on alle 45-vuotiaan työntekijän kohdalla. Aikaisemmin sairastettu vesirokko antaa pysyvän suojan. Jos työntekijä ei ole sairastanut tai ei tiedä sairastaneensa vesirokkoa, tulee tarkistaa työntekijän immuniteetti vasta-ainetutkimuksella, ja seronegatiivinen työntekijä rokotetaan vesirokon varalta.

Koska rokottaminen raskauden aikana ei ole mahdollista, tulisi seronegatiivinen työntekijä siirtää raskauden ajaksi pois työtehtävistä, joissa hän altistuu varicella zoster –tartunnalle.

Mikäli raskaana oleva työntekijä, joka ei ole sairastanut vesirokkoa ja jota ei ole rokotettu, altistuu vesirokolle tai vyöruusulle, tarkistetaan vesirokkovasta-aineet pikaisesti. Mikäli ne ovat negatiiviset, aloitetaan 7-9 vrk kohdalla altistuksesta asikloviiri 800 mg x 5 estohoitona seitsemän päivän ajaksi.

Ei-immuuni työntekijä siirretään pois potilastyöstä ajanjaksoksi 8 vuorokautta ensimmäisestä altistumisesta, kunnes on kulunut 21 vuorokautta viimeisestä altistumisesta.

Vesirokkovasta-aineet tarkistetaan raskauden jälkeen, ja mikäli ne ovat edelleen negatiiviset, työntekijä rokotetaan vesirokkoa vastaan.

Vihurirokko

Erityistoimenpiteitä raskaana oleville ei tarvita, jos työntekijä on sairastanut vihurirokon tai hän on saanut kaksi MPR-rokotusta tai vihurirokkorokotuksen.

MPR-rokotusta ei saa ottaa raskauden aikana, rokote sisältää elävää heikennettyä virusta. Rokottamaton ei-immuuni työntekijä rokotetaan MPR-tauteja vastaan raskauden jälkeen.

Mikäli raskaana oleva työntekijä ei ole saanut MPR- tai vihurirokkorokotusta eikä hän ole sairastanut vihurirokkoa, ei hänen tule osallistua vihurirokkopotilaan hoitoon. Altistustilanteessa vihurirokkovasta-aineet tarkistetaan, jos ilmaantuu ihottumaa. Oireettoman vasta-aineet tarkistetaan neljän viikon kuluttua altistuksesta.

Jos ei-immuuni työntekijä altistuu vihurirokolle, hänet siirretään pois potilastyöstä ajanjaksolle 7 vuorokautta ensimmäisestä altistumisesta, kunnes on kulunut 21 vuorokautta viimeisestä altistumisesta.

Lisätietoa: Työterveyslaitoksen Raskaus ja työn altisteet -opas (julkari.fi)