Mitä sinun olisi hyvä tietää, kun kuulet sanan nepsy?

Mistä sana nepsy tulee?

Nepsy eli neuropsykiatrinen tulee sanoista neuro ja psykiatrinen. Neurolla viitataan tässä yhteydessä aivotoiminnan rakenteelliseen tai toiminnalliseen poikkeavuuteen. Psykiatrinen viittaa siihen, miten aivotoiminnan poikkeavuus vaikuttaa mieleen, ajatteluun sekä tunteisiin ja siihen, miten se näkyy käyttäytymisessä.

Mihin nepsy-vaikeudet vaikuttavat?

Neuropsykiatriset vaikeudet vaikuttavat muun muassa

• sosiaaliseen vuorovaikutukseen
• kielelliseen ja ei-kielelliseen viestintään
• tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn
• oman toiminnan ohjaamiseen

Oireet ovat yksilöllisiä ja niiden vaikeusaste vaihtelee. Oireet saattavat iän myötä muuttaa muotoaan.

Vaikeuksien ja oireiden ymmärtämisen rinnalla on aina tärkeä kiinnittää huomio lapsen vahvuuksiin ja auttaa lasta niiden tunnistamisessa. Vahvuuksien näkyväksi tekeminen sekä lapsen yksilölliset tarpeet huomioivat tukikeinot auttavat lasta onnistumaan arjen haasteissa. Lapsen vahvuuksina voivat olla esimerkiksi idearikkaus, luovuus ja kyky keskittyä pitkäjänteisesti itseä kiinnostavaan asiaan. Aikuisen tehtävä on pitää yllä toiveikkuutta. 

Mitä erilaisia tekijöitä voi olla haastavan käyttäytymisen takana?

Yksi keskeisimmistä teemoista kun puhutaan nepsystä, on ymmärtää hermoston kuormittumisen merkitys. Kuormittumista aiheutuu usein erilaisista asioista ja tilanteista - nepsypiirteinen aistii ja kokee maailmaan eri tavoin kuin neurotyypilliset ihmiset.

Usein lapsen haastavan käyttäytymisen taustalla voi olla kuormittavia tekijöitä, taitopuutteita sekä neuropsykiatrisia vaikeuksia. On tärkeä nähdä lapsen käytöksen taakse ja myös tiedostaa neuropsykiatriset taustatekijät.

Miten voimme varmistua, että lapsen toimintakyky pysyy riittävänä eikä lapsi ole liian kuormittunut? Mikä mahdollisesti heikentää lapsen toimintakykyä? Miten aikuisena voin tukea lasta näissä tilanteissa?

On myös tärkeää muistaa, että vaikka käyttäytymisen haasteet näyttäytyisivät neuropsykiatrisilta vaikeuksilta, taustalla voi olla myös muita tekijöitä, kuten esimerkiksi:

• Terveystottumukset (päivärytmi, nukkuminen, ruokailutottumukset, ruutuaika, liikunta, päihteet) 
• Oppimisvaikeudet, puheen- ja kielenkehityksen sekä motoriikan vaikeudet
• Kasvatuskäytännöt, perhetilanne (perheen sisäiset stressitekijät, päihteet), perheen elintavat 
• Temperamentti, käytöshäiriöt, traumaattiset kokemukset, mielialaoireilu
• Päiväkotiryhmän ja luokan tilanne, kaverisuhteet, kiusaamiskokemukset

Milloin puhutaan nepsy-vaikeuksista ja milloin nepsy-häiriöistä?

Lasten neuropsykiatriset(nepsy) häiriöt ovat kehityksellisiä aivojen toimintaan liittyviä häiriöitä. Sanaa neuropsykiatrinen häiriö käytetään silloin, kun lääkäri on asettanut diagnoosin, mutta muulloin käytetään vaikeudet-sanaa. Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat muun muassa ADHD, autismikirjon häiriö, kehityksellinen kielihäiriö sekä Touretten oireyhtymä. Kullakin häiriöllä on omat tyypilliset ilmenemismuotonsa ja lisäksi voi olla piirteitä useasta neurokirjon häiriöstä.

Neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyy usein unen, oppimisen, kielenkehityksen ja motoriikan haasteita, mielialavaihteluita, ahdistus- tai pakko-oireisuutta sekä aistiherkkyyttä.

Lasten kehitystahti eri taitojen osalta on hyvin yksilöllisiä ja kehitykselliset erot lasten välillä voivat olla suuriakin. Tämän vuoksi pääsääntöisesti ei suosita pienten lasten kohdalla neuropsykiatristen häiriöiden diagnosointia.

Puhummeko nepsy-piirteisestä vai nepsy-lapsesta?

Nepsy-piirteistä lasta saatetaan arkikielessä kutsua myös nepsy-lapseksi. Tällä ei tule kuitenkaan tarkoittaa sitä, että lasta määritetään vaikeuksien tai diagnoosin mukaan. Jos lasta kutsutaan nepsy-lapseksi, tulisi sanaa käyttää siinä tarkoituksessa, että se auttaa ympäristöä huomioimaan lapsen kyvyt ja vahvuudet sekä vaikeudet arjessa. Näiden huomioiden pohjalta on mahdollisuus antaa lapselle hänen tarpeidensa mukaista tukea.

Milloin aloitetaan tukikeinot?

On sitten kyse lievistä vaikeuksista tai diagnoosiin johtavista häiriöistä, niin tukikeinot tulee aloittaa heti, kun huomataan lapsen tuen tarve. On hyvä huomioida, että sivustolla esitellyistä tukikeinoista hyötyvät kaikki lapset.