Mitä sinun olisi hyvä tietää, kun kuulet sanan nepsy?

Tällä sivulla

    Mistä sana nepsy tulee?

    Nepsy eli neuropsykiatrinen tulee sanoista neuro ja psykiatrinen. Neurolla viitataan tässä yhteydessä aivotoiminnan rakenteelliseen tai toiminnalliseen poikkeavuuteen. Psykiatrinen viittaa siihen, miten aivotoiminnan poikkeavuus vaikuttaa mieleen, ajatteluun sekä tunteisiin ja siihen, miten se näkyy käyttäytymisessä.

    Mihin nepsy-vaikeudet vaikuttavat?

    Neuropsykiatriset vaikeudet vaikuttavat muun muassa

    • sosiaaliseen vuorovaikutukseen
    • kielelliseen ja ei-kielelliseen viestintään
    • tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn
    • oman toiminnan ohjaamiseen

    Oireet ovat yksilöllisiä ja niiden vaikeusaste vaihtelee. Oireet saattavat iän myötä muuttaa muotoaan.

    Vaikeuksien ja oireiden ymmärtämisen rinnalla on aina tärkeä kiinnittää huomio lapsen vahvuuksiin ja auttaa lasta niiden tunnistamisessa. Vahvuuksien näkyväksi tekeminen sekä lapsen yksilölliset tarpeet huomioivat tukikeinot auttavat lasta onnistumaan arjen haasteissa. Lapsen vahvuuksina voivat olla esimerkiksi idearikkaus, luovuus ja kyky keskittyä pitkäjänteisesti itseä kiinnostavaan asiaan. Aikuisen tehtävä on pitää yllä toiveikkuutta. 

    Mitä erilaisia tekijöitä voi olla haastavan käyttäytymisen takana?

    Yksi keskeisimmistä teemoista kun puhutaan nepsystä, on ymmärtää hermoston kuormittumisen merkitys. Kuormittumista aiheutuu usein erilaisista asioista ja tilanteista - nepsypiirteinen aistii ja kokee maailmaan eri tavoin kuin neurotyypilliset ihmiset.

    Usein lapsen haastavan käyttäytymisen taustalla voi olla kuormittavia tekijöitä, taitopuutteita sekä neuropsykiatrisia vaikeuksia. On tärkeä nähdä lapsen käytöksen taakse ja myös tiedostaa neuropsykiatriset taustatekijät.

    Miten voimme varmistua, että lapsen toimintakyky pysyy riittävänä eikä lapsi ole liian kuormittunut? Mikä mahdollisesti heikentää lapsen toimintakykyä? Miten aikuisena voin tukea lasta näissä tilanteissa?

    On myös tärkeää muistaa, että vaikka käyttäytymisen haasteet näyttäytyisivät neuropsykiatrisilta vaikeuksilta, taustalla voi olla myös muita tekijöitä, kuten esimerkiksi:

    • Terveystottumukset (päivärytmi, nukkuminen, ruokailutottumukset, ruutuaika, liikunta, päihteet) 
    • Oppimisvaikeudet, puheen- ja kielenkehityksen sekä motoriikan vaikeudet
    • Kasvatuskäytännöt, perhetilanne (perheen sisäiset stressitekijät, päihteet), perheen elintavat 
    • Temperamentti, käytöshäiriöt, traumaattiset kokemukset, mielialaoireilu
    • Päiväkotiryhmän ja luokan tilanne, kaverisuhteet, kiusaamiskokemukset

    Milloin puhutaan nepsy-vaikeuksista ja milloin nepsy-häiriöistä?

    Lasten neuropsykiatriset(nepsy) häiriöt ovat kehityksellisiä aivojen toimintaan liittyviä häiriöitä. Sanaa neuropsykiatrinen häiriö käytetään silloin, kun lääkäri on asettanut diagnoosin, mutta muulloin käytetään vaikeudet-sanaa. Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat muun muassa ADHD, autismikirjon häiriö, kehityksellinen kielihäiriö sekä Touretten oireyhtymä. Kullakin häiriöllä on omat tyypilliset ilmenemismuotonsa ja lisäksi voi olla piirteitä useasta neurokirjon häiriöstä.

    Neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyy usein unen, oppimisen, kielenkehityksen ja motoriikan haasteita, mielialavaihteluita, ahdistus- tai pakko-oireisuutta sekä aistiherkkyyttä.

    Lasten kehitystahti eri taitojen osalta on hyvin yksilöllisiä ja kehitykselliset erot lasten välillä voivat olla suuriakin. Tämän vuoksi pääsääntöisesti ei suosita pienten lasten kohdalla neuropsykiatristen häiriöiden diagnosointia.

    Puhummeko nepsy-piirteisestä vai nepsy-lapsesta?

    Nepsy-piirteisestä lapsesta puhuttaessa saatetaan arkikielessä käyttää myös nepsy-lapsi sanaa. Tällä ei tule kuitenkaan tarkoittaa sitä, että lasta määritetään vaikeuksien tai diagnoosin mukaan. Jos käytät nepsy-lapsi sanaa, tulisi sanaa käyttää siinä tarkoituksessa, että se auttaa ympäristöä huomioimaan lapsen kyvyt ja vahvuudet sekä vaikeudet arjessa. Näiden huomioiden pohjalta on mahdollisuus antaa lapselle hänen tarpeidensa mukaista tukea.

    Lasta itseään puhuteltaessa ei ole sopivaa käyttää nepsy-etuliitettä.

    Milloin aloitetaan tukikeinot?

    On sitten kyse lievistä vaikeuksista tai diagnoosiin johtavista häiriöistä, niin tukikeinot tulee aloittaa heti, kun huomataan lapsen tuen tarve. On hyvä huomioida, että sivustolla esitellyistä tukikeinoista hyötyvät kaikki lapset.

    Asenne on kaiken perusta

    Tällä sivustolla esitellään erilaisia tukikeinoja. Jotta tukikeinot auttaisivat parhaalla mahdollisella tavalla, kiinnitä huomio asenteeseesi. Myönteinen ja ymmärtäväinen asenne on kaiken perusta.

    • Lähtökohtana on ajatus, että lapsi ei tahallaan käyttäydy huonosti.
    • Halu ymmärtää lasta, vaikka hänen ajatuksensa sekä käytöksensä ihmetyttää tai joskus jopa ärsyttää. Epävarmuuden sietäminen.
    • Olla kiinnostunut siitä, miten eri tavalla lapsi voi nähdä erilaisia tilanteita. Olla valmis haastamaan itseä miettimään poikkeaviakin ratkaisuja ja toimimaan ei niin tavanomaisten vaihtoehtojen mukaan. Voisiko asian tehdä toisin kuin "aina on tehty"?
    • Halu luoda toivoa, että asiat järjestyvät haasteista huolimatta. Tilanteen selvittelyn sekä erilaisten tukikeinojen käytön myötä luodaan lapselle kokemus, että häntä autetaan. Tämän lisäksi on tärkeä kiinnittää huomio lapsen vahvuuksiin. Kun lapsi on itse oppinut tunnistamaan vahvuutensa, hänellä on mahdollisuus käyttää niitä voimavaranaan. 

    Päivitetty 4.12.2024