Julkaistujen kansallisten suositusten taustalla on kesällä 2023 julkaistut Pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Tämän jälkeen Valtion ravitsemusneuvottelukunnan johdolla työskennellyt asiantuntijatyöryhmä on valmistellut kansalliset väestötason suositukset. Edelliset väestötason suositukset julkaistiin vuonna 2014. Tietyille väestöryhmille, kuten lapsille, nuorille ja ikääntyneille annetaan täydennetyt ravitsemussuositukset, joissa otetaan huomioon näiden väestöryhmien erityistarpeet. Näiden suositusten päivittämistyö käynnistyy ensi vuonna.
Ravitsemussuositukset perustuvat ajankohtaiseen tieteelliseen tutkimukseen, joka tutkii ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä sekä ruoan ympäristövaikutuksia. Suositusten tavoitteena on parantaa väestön ravitsemustilaa, kehittää ruokapalveluiden tarjontaa ja tukea päätöksentekoa terveyttä edistävän ja kestävän ruokajärjestelmän osalta. Suositukset tarjoavat myös perustan elintarviketeollisuuden tuotekehitykselle, alan koulutukselle ja terveydenhuollon ammattilaisten työlle.
Ravitsemussuositukset on tarkoitettu ammattilaisten lisäksi yksilöille yleisiksi suuntaviivoiksi terveellisen ja kestävän ravitsemuksen toteuttamiseen. Yksilöllä on tietenkin oikeus valita ruokansa ja syödä haluamallaan tavalla. Ravitsemussuositukset kuitenkin helpottavat yksilön mahdollisuuksia edistää omaa terveyttään, koska tavallisella kansalaisella ei ole mahdollisuuksia ottaa haltuun sitä valtavaa määrää ravitsemustutkimuksia, joka suosituksissa on koottu helposti omaan elämään sovellettaviksi, konkreettisiksi ohjeiksi. Suositusten mukaiset valinnat myös mahdollistavat terveyttä edistävän ja kestävän ruokavalion koostamisen monilla eri tavoilla.
Keskeisimpiä ruokatason suosituksia:
- Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan käytettävän monipuolisesti yhteensä 500–800 g tai enemmän eli vähintään 5–6 annosta päivässä suosien kuitupitoisia vaihtoehtoja. Suositellusta määrästä noin puolet tulee olla vihanneksia ja juureksia ja loput marjoja ja hedelmiä.
- Viljavalmisteiden tulee olla pääosin täysjyvää. Täysjyvän suositeltava saanti on vähintään 90 g päivässä. Kaikissa viljavalmisteissa tulee suosia vähäsuolaisia vaihtoehtoja. Pehmeiden leipien kuitupitoisuuden tulee olla vähintään 6 g/100 g ja kuivattujen leipien vähintään 10 g/100 g. Vähäkuituisia viljavalmisteita käytetään maltillisesti. Riisiä suositellaan korvaamaan muilla täysjyväviljoilla ympäristösyistä.
- Peruna on kohtuullisen ravintosisällön ja suhteellisen pienten ilmastovaikutusten vuoksi suositeltava osa terveyttä edistävää ja ympäristöystävällistä ruokavaliota. Runsasrasvaisia ja -suolaisia perunavaihtoehtoja tulisi välttää.
- Kalaa suositellaan 300–450 g viikossa eri kalalajeja vaihdellen ja kestäviä kalavaihtoehtoja suosien. Määrästä vähintään 200 g/viikko tulisi olla rasvaista kalaa.
- Palkokasvit ovat terveyden ja ympäristön kannalta hyvä valinta. Suositeltavaa on lisätä käyttöä (50-100 g/pv), vaihdella eri lajeja ja suosia kotimaisia vaihtoehtoja.
- Pähkinöitä 20–30 g päivässä pähkinälajeja vaihdellen. Ruokavalioon on hyvä sisällyttää myös monipuolisesti eri siemenlajeja.
- Punaista ja prosessoitua lihaa suositellaan terveydellisistä syistä syömään enintään 350 g kypsennettynä viikossa (noin 500 g raakaa lihaa). Prosessoitua lihaa suositellaan kulutettavan mahdollisimman vähän. Lihaa valittaessa suositellaan vähärasvaisia vaihtoehtoja tyydyttyneen rasvan saannin vähentämiseksi.
- Siipikarjan lihalla ei tule korvata punaisen lihan vähentämistä. Siipikarjan lihan kulutusta on suositeltavaa vähentää nykyisestä määrästä ympäristövaikutusten vuoksi.
- Nestemäisiä maitovalmisteita 350–500 g/vrk rasvattomana tai vähärasvaisina. Määrä riittää tyydyttämään kalsiumin, jodin ja B12-vitamiinin tarpeen, kun ruokavalio sisältää myös palkokasveja, tummanvihreitä kasviksia, kalaa, pähkinöitä ja siemeniä.
- Juustoista on suositeltavaa valita vähemmän suolaa (korkeintaan 1,2 %) ja enintään 17 % rasvaa sisältäviä tuotteita. Juustotyypistä riippuen 10–20 g juustoa vastaa noin 100 g maitoa.
- Maitoa korvaavista kasvipohjaisista vaihtoehdoista tulee suosia kalsiumilla, D-vitamiinilla, jodilla ja B12-vitamiinilla täydennettyjä juomia ja muita elintarvikkeita.
- Kananmunan kohtuullinen kulutus, korkeintaan 1 muna päivässä, voi olla osa terveyttä edistävää ja ympäristöystävällistä ruokavaliota.
- Rasvana suositaan kasviöljyjä ja vähintään 60 %:a rasvaa sisältäviä kasviöljypohjaisia levitteitä.
- Suolan suositeltava enimmäissaanti on alle 5 grammaa päivässä. Suositus ei perustu kehon tarpeeseen vaan keskeisten kansansairauksien ehkäisemiseen. Kehon suolantarve on vain 1,5 g päivässä.
- Vesijohtovesi on ensisijainen janojuoma.
- Kohtuullinen suodatetun kahvin (noin 1,25–5 dl päivässä) ja teen käyttö voivat olla osa terveyttä edistävää ruokavaliota.
- Kofeiinin kokonaissaanti kaikista lähteistä tulee olla korkeintaan 400 mg päivässä. Raskaana olevien ja imettävien naisten tulee rajoittaa kofeiinin saantia enintään 200 mg:aan päivässä ja alle 18-vuotiaille enintään 3 mg/kg/pv.
- Alkoholin käyttöä ei suositella, sillä sen käytölle ei ole voitu asettaa turvallisen saannin rajaa.
Terveyttä edistävä ruokavalio on monipuolinen, vaihteleva, kohtuullinen ja nautittava – ruokailoa unohtamatta.