IceHearts tukee lasta pitkäjänteisesti
Pirkanmaan hyvinvointialueen integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho avasi seminaarin ja haastatteli heti puheenvuoronsa jatkoksi IceHearts-kasvattaja Arto Tukiota, joka kertoi Tampereen IceHearts-joukkueiden toiminnasta sekä omista kokemuksistaan seitsemänvuotisen kasvattajauransa aikana. IceHeartsin toiminta on pitkäkestoista ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä; jääkiekkoa, salibandyä ja jalkapalloa harjoittelevan joukkueen yhteinen taival kestää 12 vuotta ja kasvattaja osallistuu lapsen tarpeen mukaisesti myös koulunkäynnin tukemiseen.
Tampereella on kaikkiaan 17 IceHearts-joukkuetta, joista viisi on tyttöjoukkueita. Lapset ohjautuvat joukkuetoimintaan esimerkiksi kunnan sivistystoimen tai hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen kautta, kun on tunnistettu, että kyseinen lapsi voisi hyötyä toiminnasta. Tukion mukaan lapset saavat toiminnasta uusia ystäviä, säännöllistä tekemistä ja tukea arkeensa ja eväitä kasvaa hyvinvoiviksi nuoriksi ja aikuisiksi.
Toivoa ja tukea perheiden arkeen
Väitöskirjatutkija Laura Mielityinen Tampereen yliopistosta käsitteli lapsuuden ajan haitallisten kokemusten vaikutuksia lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointiin ACE-tutkimuksen viitekehyksessä. Mielityinen korosti, että riittävän hyvään arkeen perheissä voidaan vaikuttaa suojaavia tekijöitä vahvistamalla sekä ennaltaehkäisevillä toimilla. Toivon näkökulma on tärkeä ja toiminnan fokus tulisi siirtää yksilöiden lisäksi laajempaan yhteisöön.
Kasvavat haasteet vaativat uusia ratkaisuja
Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan dekaani Tiina Silander kertoi, että erityispedagogiikan kasvavaan tarpeeseen pyritään vastaamaan koulutustarjonnassa. Koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin haasteet näkyvät kouluissa ja haastavat perinteistä opetustyötä. Lasten ja nuorten yksinäisyys on useiden kyselyiden mukaan kasvanut. Tutkimuksissa somen käytön on havaittu olevan yhteydessä kohonneeseen ahdistusriskiin ja matalampaan itsetuntoon. Nuorten digitaidot myös eriytyvät.
Tutkimusten perusteella tiedetään myös, että kouluun kiinnittyminen tukee oppilaan hyvinvointia ja oppimista. Opettajien ammatillinen kehittyminen on kannattava panostus ja myös opetusmenetelmillä on kouluun kiinnittymisen kannalta merkitystä. Lasten ja nuorten tietoisuustaidoilla puolestaan on mielenterveyttä tukeva ja ongelmia ennaltaehkäisevä vaikutus; Rauhoittumisen ja keskittymisen harjoittelu parantaa oppimistuloksia ja työrauhaa. Kaiken kaikkiaan paikallaan olon vähentäminen vaikuttaa laajalti mielenterveyteen ja hyvinvointiin.
Harrastamisen hinta kaventaa mahdollisuuksia
Videotervehdyksen kautta seminaariohjelmaan osallistunut KooVee U18 joukkueenjohtaja Mikko Niemi kertoi, että eriarvoisuus harrastamisen mahdollisuuksissa kasvaa lasten iän myötä, kun harrastusten kustannukset kohoavat. Joukkueenjohtajille tulee aiempaa enemmän yhteydenottoja perheistä, joissa halutaan harrastaa, mutta siihen ei ole taloudellista mahdollisuutta. Tällaisissa tapauksissa joukkueessa etsitään erilaisia ratkaisuita, jotta harrastaminen mahdollistuisi.
Kolme joukkueen nuorta myös kertoi omaan hyvinvointiinsa vaikuttavista asioista. Kaikkien vastauksissa korostui säännöllisen arjen ja rutiinien merkitys, terveellinen syöminen, liikunta ja uni. Kannustusta, läsnäoloa ja joustavuutta oli toiveena kodin, koulun ja muun yhteiskunnan suuntaan. Nuoret pitivät tärkeänä myös vähävaraisten nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaamista.
Taloudellinen eriarvoisuus näkyy jo lapsen arjessa
Apulaisprofessori Mia Tammelin Tampereen yliopiston Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAsta avasi luennossaan monimuotoista lapsiperheköyhyyttä. Suomessa n. 115 000 lasta eli noin 11 prosenttia kaikista lapsista asuu pienituloisissa perheissä, ruoka-apua hakevista 12 % on lapsiperheitä.
Pelastakaa lapset ry:n Lapsen ääni -raportin mukaan lapset ja nuoret ovat tietoisia raha-asioista ja talouteen liittyvästä eriarvoisuudesta. Köyhä elämäntilanne vaikuttaa lapsen perustarpeiden tyydyttymiseen, altistaa kiusaamiselle ja lapsen mahdollisuuksiin oppimiseen, leikkiin ja osallistumiseen nyt ja tulevaisuudessa. Huono-osaisuuteen liittyvä ylisukupolvisuus on ongelma. Köyhyys ei kuitenkaan ole ominaisuus, joka siirtyy sukupolvelta toiselle, vaan monimutkainen joukko asioita ja sattumuksia. Tammelin nosti esiin myös tutkimustietoa siitä, miten paljon arvokasta työtä urheiluseurat tekevät tukiessaan myös taloudellisesti harrastajien perheitä.
Nuorten rinnalla nivelvaiheissa ja arjessa
Nuorisotyön koordinaattori Jussi Kolehmainen kertoi nuorisotyön kokemuksia Lempäälästä. Nuorille tyypillistä on häpeän tunne ja vertailu muihin ja nuoren on usein vaikea yrittää uudestaan, jos mokaa jossain. Siksi ”positiivinen mokailu” olisi tärkeä olla esillä. Päihteiden moninaisuus näkyy ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta keskustelut päihteistä lapsen ja nuoren kanssa korostuvat.
Mielenterveyden haasteet, erityisesti ns. ”nepsypuhe” on vahvasti läsnä lapsilla ja nuorilla. Kouluasteiden nivelvaiheissa nuorisotyön roolin voisi olla hyvä kasvaa, koska rinnallakulkijuudelle on tarvetta. Nuorisotyön kentällä korostuu myös vanhemmuuden tuki, sillä myös vanhemmat ovat välillä hukassa, kun nuori tekee luonnollista pesäeroa vanhempiinsa aikuiseksi kasvaessaan. Aikuisten tulisi sitkeästi keskustella, kysyä kuulumisia ja tutustua myös nuoren kavereihin ja näin mahdollistaa kasvu turvallisessa ympäristössä.
Kulttuuri kuuluu kaikille – pienin keinoin suuria vaikutuksia
Iltapäivän lopuksi oli asiaa kulttuurihyvinvoinnista. Pirhan kulttuurikoordinaattori, suunnittelija Hanna Korhonen kertoi, että kulttuuripalveluihin osallistumista mahdollistava Kaikukortti on käytössä neljässä Pirkanmaan kunnassa. Kortti toimii sisäänpääsynä erilaisiin kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin ja -kursseille ja sitä jaetaan erikseen määritetyistä sosiaalipalveluiden toimipisteistä. Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli puolestaan on ammattilaisille suunnattu työväline tukemaan asiakkaan omaa hyvinvointia kulttuuritoiminnan, taiteen ja luovuuden keinoin. Mallin tärkein periaate on, että kulttuuritoimintaa, taidetta ja luovuutta lähestytään myönteisesti ja asiakaslähtöisesti.
Tämän jälkeen Marketta Pyysalo Pälkäneen kunnasta esitteli kunnan kehittämän Lukureseptin, jota jaetaan Pälkäneellä neuvolassa 1–6-vuotiaille lapsille. Resepti ohjaa etsimään hyvinvointia kirjastosta ja reseptillä voi noutaa kirjastosta neljä kirjaa. Lukuresepti on esimerkillinen kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyönä toteutettava kulttuurihyvinvoinnin palveluiden äärelle ohjaava toimintamalli, jonka toteuttaminen ei vaadi isoja resursseja.
Yleisö toi esiin arjen tekojen voiman
Yleisön ääni saatiin kuuluville Mentimeter-työskentelyn kautta. Yleisö antoi toista sataa esimerkkiä siitä, miten jokainen itse voi edistää omassa arjessa ja/tai työssä lasten ja nuorten mahdollisuuksia hyvinvointia ja terveyttä edistävään elämään. Keskeisenä pidettiin lasten ja nuorten aitoa läsnäoloa, kohtaamista ja kuuntelemista sekä asioiden puheeksiottamista ja omalla esimerkillä toimimista. Myös eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämiseen ja rakenteiden luomiseen nousi konkreettisia ehdotuksia. Kaikki lähtee aidosta tahtotilasta ja rohkeudesta toimia yhteistyössä.
Lasten ja nuorten hyvinvointiseminaari sai erittäin hyvää palautetta monipuolisesta ja ratkaisukeskeisestä sisällöstään. Palautteessa annettiin myös loistavia ehdotuksia ensi vuoden seminaarin sisällöksi. Vuoden 2026 seminaarin ajankohta ja paikka ilmoitetaan syksyn aikana.