Väkivallan riskitekijät

Lapsuudessa tai nuoruudessa koettu väkivalta

Väkivalta haittaa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä monimuotoisesti ja pitkäkestoisesti. Lapsuudessa koettu väkivalta altistaa väkivaltakokemuksille ja -teoille aikuisuudessa. Nuoruusiän parisuhteissa koettu väkivalta lisää riskiä aikuisiän parisuhteiden uhrikokemuksiin ja väkivallan tekoihin.

Kasautuvat kuormitustekijät perheessä

Vanhempien eri syistä johtuva kuormittuneisuus vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa ja kykyynsä huolehtia lapsistaan. Erilaiset kasautuvat kuormitustekijät perheessä, päihde- ja mielenterveysongelmat, taloudelliset haasteet, vaativat ero- ja huoltoriitatilanteet sekä lapsen pitkäaikainen sairaus tai vamma lisäävät lapsen riskiä joutua kaltoinkohdelluksi.

Sukupuolistunut väkivalta

Naisiin kohdistuva väkivalta on syrjintää sukupuolen perusteella. Naiset kokevat merkitsevästi miehiä useammin parisuhdeväkivaltaa elämänsä aikana nykyisen tai entisen kumppanin toimesta. Naiset kokevat enemmän etenkin fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa sekä vainoa.

Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset

Turvallisuuden kannalta haavoittuvimmassa asemassa olevat väestöryhmät ovat maahanmuuttajataustaiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, vammaiset tai toimintakyvyltään rajoitteiset henkilöt, romanit, erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset (kuten huostaan otetut), osa huolenpidosta riippuvaisista ikääntyneistä sekä heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat ja syrjäytyneet henkilöt.

Ikääntyneet ja huolenpidosta riippuvaiset ihmiset

Ikääntyneiden ihmisten väkivallan riskiä kohottavat esimerkiksi omaa, puolison tai muun läheisen ihmisen toimintakykyäja elämänhallintaa heikentävät fyysiset ja/tai psyykkiset sairaudet, päihteiden väärinkäyttö ja ikääntyneen hoidosta vastuussa olevan uupuminen, tietämättömyys ja keinottomuus.