Liikkumisen terveyshyödyt

Liikkumisesta eli fyysisestä aktiivisuudesta on hyötyä useimpien kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Näihin kuuluu sydän- ja verisuonisairaudet, lihavuus, diabetes, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, muistisairaudet, masennus sekä useat syövät. Vähäiselläkin liikkumisen lisäämisellä ja paikallaanolon vähentämisellä on todettu positiivisia vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen.

Verenpaine

Enemmän liikkuvilla on havaittu alhaisempi verenpaine ja vähemmän kohonnutta verenpainetta. Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta alentaa verenpainetta lähes yhtä tehokkaasti kuin yksi verenpainelääke. Myös kohtuukuormitteisen lihasvoimaharjoittelun on havaittu alentavan verenpainetta.

Kolesteroli

Kestävyysliikunta parantaa veren terveydelle hyödyllisen HDL-kolesterolin pitoisuutta sekä pienentää terveydelle haitallisten LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuuksia. Lihasvoimaharjoittelu pienentää kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta.

Verensokeri

Päivittäinen vähintään 30 minuutin kohtuukuormitteinen liikkuminen ehkäisee tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista. Liikkuminen parantaa veren sokeritasapainoa sekä insuliiniherkkyyttä.

Muita terveyshyötyjä

Erityisesti liikkumisen lisäämisestä hyötyvät vähän liikkuvat ja heille pienelläkin liikunnan lisäämisellä on merkittävä positiivinen vaikutus. Liikkuminen parantaa ja ylläpitää toimintakykyä ja auttaa selviytymään päivittäisistä askareista. Liikkumisen kautta voi nauttia luonnosta, sekä tavata ihmisiä ja liikkua yhdessä.

Säännöllinen liikkuminen ehkäisee lihomista ja auttaa painonhallinnassa. Liikkuminen ja aktiivinen arki auttavat nukkumaan paremmin sekä parantaa muistia ja ongelmanratkaisukykyä. Kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelua sisältävä liikkuminen saattaa lievittää ja ehkäistä masennusta.

Kävely on helppoa, tehokasta, turvallista ja useimmille sopivaa. Kävely ei vaadi tiettyä paikkaa tai aikaa ja se on yksinkertainen tapa lisätä säännöllistä liikkumista arkeen. Kävely parantaa kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa. Pehmeällä alustalla kävely kuormittaa vähemmän niveliä. Lisäksi vaihtelevassa maastossa kävely kehittää liikehallintaa ja tasapainoa.

Saavuttaakseen terveyshyötyjä ei ole pakko kävellä 10 000 askelta päivässä. Jo pelkästään 2300 askeleesta päivässä on sydän- ja verisuonielimistölle hyötyä. Hyvänä tavoitteena voidaan pitää 6000-8000 askelta päivässä yli 60-vuotiaille ja sitä nuoremmille yli 8000 askelta.

Lihasvoimalla on merkittävä vaikutus tasapainoon sekä toimintakykyyn. Erityisesti lihasvoimaharjoittelulla voidaan vaikuttaa kaatumisten ehkäisyyn. Lihasvoimaharjoittelu ehkäisee nivelrikkoja sekä vähentää polvi- ja lonkkanivelrikon koettua kipua.

• Liikkumisen vaikutukset (UKK-instituutti)

Paikallaanolon haitat

Kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelua sisältävän liikkumisen lisäksi on erittäin tärkeää välttää liiallista paikallaanoloa. Arkiaktiivisuus ja kevyt liikuskelu päivän aikana parantaa verenkiertoa ja virkistää mieltä. Pyri välttämään pitkäaikaista paikallaanoloa ja istumista, jaloittele usein myös kotona. Lyhyet matkat kannattaa liikkua kävellen tai polkupyörällä. Valitse useammin portaat hissin sijaan, ulkoiluta lemmikkiä ja pohdi voisiko jonkun työtehtävistä tehdä kävellen.

• Suositukset istumisen vähentämiseen (UKK-instituutti)

• Istumisen haitat terveydelle (THL)