Uni hoitaa aivoja

Kiireinen elämänrytmi houkuttaa helposti iltaisin nipistämään aikaa nukkumisesta. Uni, lepo ja palautuminen ovat kuitenkin aivojen elinehto, josta ei pidä tinkiä. Jokainen elollinen olento tarvitsee unen ja valveillaolon vaihtelua. Liian vähäiseksi jäävä uni vaikuttaa nopeasti aivojen toimintaan.

Unen vaikutuksista aivoterveyteen on opittu paljon juuri unen puutteen tai unettomuuden kautta. Vähitellen kertyvällä univajeella on useita, salakavaliakin vaikutuksia: Väsynyt ei muista, hänen luovuutensa kärsii, mieliala heittelee ja arvostelukyky voi pettää. Lisäksi verenpaine ja verensokeritaso kohoavat, kortisolin ja muiden stressihormonien erittyminen kiihtyy ja paino saattaa pyrkiä nousemaan ja elimistöön voi kehittyä lievä tulehdustila. Hiljalleen hivuttautuvan univajeen vaikutuksia ei siis kannata vähätellä. Väsyneenä työskentely tai esimerkiksi rattiin meneminen on yhtä vaarallista kuin juopuneena autoileminen.

Aivojen toimintakyky kuitenkin myös elpyy, kun unta saa jälleen riittävästi. Muutaman vuorokauden liian lyhyet yöunet on mahdollista kompensoida esimerkiksi viikonloppuna nukkumalla tavanomaista enemmän. Unen laadusta ja määrän riittävyydestä kertoo se, että herätessä olo on virkeä ja toimintakyky säilyy hyvänä koko päivän. Useimmilla tämä edellyttää 7-8 tunnin yöunia.