Seuranta

Vähintään kerran vuodessa seurattavat asiat 

Seurantojen työnjako sovitaan paikallisesti: 

  • ohjauskeskustelu: omahoidon toteutuminen, verensokerin omamittaukset, jaksaminen 
  • omahoidon onnistumisen tarkistaminen 
  • liikunnan, ruokailun, tupakoinnin ja päihteiden käytön kartoitus 
  • paino (BMI), painonmuutos, vyötärönympärys, verenpaine, hampaat 
  • valtimotaudin kokonaisriskin arviointi (riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen, FINRISKI-laskuri THL) hoitotasapainomittarien (lab. ym) kontrollointi 
  • HBA1c, verensokerin omamittausten tulokset ja omien mittareiden toiminnan sekä tulostason tarkistus 
  • jalkojen tarkastus ja riskiluokka: 
  • suojatunto puuttuu tai alaraajan tukkiva valtimotauti (=1) 
  • suojatunto puuttuu + rakennevirhe tai nivelen toiminnallinen muutos (=2) 
  • suojatunto puuttuu + alaraajan tukkiva valtimotauti (=2) 
  • alaraajan tukkiva valtimotauti + rakennevirhe tai nivelen toiminnallinen muutos (=2) 
  • suojatunto puuttuu tai alaraajojen tukkiva valtimotauti ja yksi seuraavista: aiempi tai nykyinen jalkahaava, amputaatio tai loppuvaiheen munuaistauti (=3)  
  • pistospaikat 
  • lisääntyneen albuminurian havaitsemiseksi U-alb/kre (käytetään myös seurannassa) 
  • lisääntynyt albuminuria: U-albkre > 3 mg/mmol 
  • selvästi lisääntynyt albuminuria: U-albkre > 30 mg/mmol 
  • Terveysportti: Proteinuria-laskuri
  • Lipidit; pääsääntöisesti riittää LDL-kolesterolin seuranta 
  • Harkinnan mukaan (harvemmin kuin vuosittain) maksafibroositutkimus FIB-4-indeksi, EKG, TSH
  • B-12-TC2 metformiinin käyttäjillä 4 vuoden välein
  • Osalla potilaista komplikaatioriski on pieni (lievä ylipainoon liittyvä diabetes, lievä ikääntymiseen liittyvä diabetes ja glukokinaasidiabetes). Jos hoitotasapaino on pysynyt hyvänä ja riski on pieni, voidaan seurantaväliä pidentää 2 vuoteen. 
  • Nuorena (alle 35-vuotiaana) tyypin 2 diabetekseen sairastuneiden tauti on vaikea, etenee herkästi insuliinipuutokseen ja lisäsairauksia ilmenee nopeammin. Heidän hoitoonsa heti taudin alkuvaiheessa ja seurantaansa tulee kiinnittää erityistä huomiota. 

Silmänpohjakuvaukset 

  • Silmänpohjakuvaus tehdään diagnosointivaiheessa ja sen jälkeen kolmen vuoden välein niin kauan kuin löydös on normaali; kahden vuoden välein, jos todetaan vähän muutoksia (1–2 mikroaneurysmaa makulan ulkopuolella); tiheämmin, jos muutoksia on enemmän. 
  • Myös muut muutokset kuin diabeteksesta johtuvat voivat nopeuttaa kuvausväliä (esim. alkava kaihi, väliainesamentuma tms.) 
  • Kuvaustahon tulee lähettää sekä kuvat että lausunnot ja ilmoittaa poikkeavista löydöksistä lähettävälle taholle. 
  • Työterveyshuolto ohjaa potilaan ottamaan yhteyttä terveyskeskuksen diabeteksesta vastaavaan hoitajaan silmänpohjakuvausta varten.

Vuositarkastuksen yhteydessä uusitaan reseptit 1-2 vuodeksi, päivitetään lääkelista ja kirjataan lähiaikojen seurantaohje (omaseuranta, mahdolliset laboratoriokäynnit ja vastaanotot).

Tyypin 2. diabetes Käypä hoito

Diabeetikon jalkaongelmat Käypä hoito

Päivitetty 25.4.2025