Raskaus ja diabetes
Insuliinipuutosdiabetesta sairastavan raskaus
Raskauden suunnittelu
Diabeetikon raskauden ennuste on hyvä ja lapsen perinataalikuolleisuus on samaa luokkaa kuin synnyttäjillä yleensä (0.9% vs 0.4%). Tyypin 1 diabetesta sairastavien äitien raskauksista kuitenkin ennenaikaisen (< 37 rvko) synnytyksen, raskauden kestoon nähden suurikokoisen lapsen ja keisarinleikkauksen mahdollisuus on huomattavan suuri verrattuna synnyttäjiin yleensä, ja alkuraskauden hyperglykemia-aste korreloi sikiön epämuodostumien riskiin. Tyypin 1 diabeetikon raskauden pitäisi olla etukäteen suunniteltu. Asian ottaminen puheeksi kuuluu osaksi fertiili-ikäisten naisten vastaanottokäyntiä.
Raskauden vasta-aiheet:
- Munuaisten vajaatoiminta (glomerulusfiltraatio < 30 ml/min)
- Sepelvaltimotauti
Suhteelliset vasta-aiheet:
- Hoitamaton, näköä uhkaava retinopatia -GFR 30-60 ml/min
- Autonominen neuropatia: gastropareesi
- Munuaisensiirto
Päätavoite ennen raskaaksi tuloa on mahdollisimman normaali sokeritasapaino ilman hypoglykemioita. Raskaussuunnittelukäynti tehdään diabeteksen hoitoon erikoistuneessa yksikössä (TAYS, VALS ja VAS endokrinologian pkl sekä Tampereen kaupungin diabetesvastaanotto (läheteosoite DIAB)). Raskaaksi tullut lähetetään seurantaan TAYS:n äitiyspoliklinikalle heti, kun raskaus on todettu. Seuranta jatkuu myös omassa neuvolassa yhteistyössä TAYS:n äitiyspkl:n kanssa.
Suositeltavat kokeet ja tutkimukset raskautta suunniteltaessa:
- HbA1c: Tavoite < 53 mmol/mol
- U-albkre: Tavoite on U-Albkre < 30 mg/mmol, ja jotta siihen päästäisiin, huolehditaan ruokavaliosta ja verenpaineen hyvästä hoidosta käyttäen tarvittaessa raskaudelle sopivaa lääkitystä
- Lähestyttäessä nefroositasoista proteinuriaa, jossa on U-AlbKre> 180 mg/mmol, tehdään lähete munuaispoliklinikalle ennen raskaussuunnittelua
- TSH, T4-V, TPO-vasta-aineet:
- Diabeetikon lapsettomuus voi liittyä toteamattomaan kilpirauhasen vajaatoimintaan
- Ennen raskautta ja raskauden aikana TSH:n pitäisi olla alle 2.5 mU/I
- Jos TPO-vasta-aineet ovat positiiviset, huolehditaan TSH- ja T4V-seurannasta 4-6 viikon välein raskauden aikana riippumatta lähtötilanteen TSH-tasosta
- Kreatiniini: Kreatiniinin ja iän (yli 18-vuotiailla) mukaan laskettu GFR > 60 ml/min (tai yksilöllisen harkinnan mukaan > 30 ml/min)
- Silmänpohjakuvaus: Enintään 6 kk edellisestä kuvauksesta
- Jos on preproliferatiivinen tai proliferatiivinen retinopatia, tai hoitoa vaativa makulopatia, lähetetään silmälääkärille ennen raskaussuunnittelua tapahtuvan laserhoidon arviota varten
Lääkitys:
- ACE-estäjä ja AT2-reseptorinsalpaaja lopetetaan ennen 6. raskausviikkoa
- Statiini lopetetaan
- Metformiinia on mahdollista käyttää läpi raskauden
- Foolihappolisä 4-5 mg/vrk aloitetaan, kun ehkäisy jätetään pois, ja sitä jatketaan minimissään 12. raskausviikolle, ja metformiinin käyttäjillä foolihappolisää jatketaan annoksella 1mg läpi raskauden -Tyroksiiniannosta nostetaan 30%, yleensä 25 μg päivässä, heti, kun raskaus on todettu
Raskauden seuranta
Ensikäynti:
- Heti raskauden toteamisen jälkeen määritetään PVK, GHbA1c, kreatiniini, TSH, T4V, U-Albkre ja PLV -jos Hb on alle 110 g/l, aloitetaan rautalisä 50 mg/vrk (tai Hb alle 100 g/l myöhemmässä raskauden vaiheessa)
- Jos TSH on alle 2.5mU/l, käynnistetään ThyroxinR-lääkitys tai nostetaan tyroksiiniannosta -arvioidaan ruokavaliosta riittävä D-vitamiinin (10 ug/vrk) ja kalsiumin (1000 mg/vrk) saanti ja aloitetaan tarvittaessa kalsium- ja D-vitamiinilisä
- Aloitetaan raskausvitamiini
- Verensokerin kotiseuranta suositellaan tehtäväksi sensorointia (esim. Libre®) avuksi käyttäen
- Jos odottaja ei halua käyttää sensorointia, verensokerin kotiseurantaa ohjataan tekemään ennen pääaterioita ja 1-2 tuntia aterioiden jälkeen (riippuen raskausviikoista) täyttäen äitiyspoliklinikan paperikaavaketta tai omaseurantavihkoa
- Suositeltava verensokeritaso alkuraskauden aikana on keskimäärin alle 8,5 mmol/l
Seurantakäynnit:
- Neljän viikon välein raskausviikoille 28-30 asti, sen jälkeen kahden viikon välein
- Glukoosinseuranta
- Kotimittaukset äiti lähettää nähtäväksi kahden viikon välein esimerkiksi purkamalla sensoroivan verensokerimittarin tiedot pilvipalveluun tai lähettämällä seurantatiedot sähköpostiin
- Huomioidaan alkuraskaudessa lisääntynyt hypoglykemia-alttius, joka on suurimmillaan raskausviikoilla 10-16
- Huomioidaan sikiön kasvun kiihtyminen yksilöllisesti raskausviikolta 24 lähtien
- Aterianjälkeiset verensokerit korreloivat suoraan sikiön rasvakudoksen hyperplasiaan ja
- Hypertrofiaan, lihasmassan lisääntymiseen ja maksan suurentumiseen, joihin liittyy mm. suurentunut hartiadystokiariski synnytyksessä
- Huomioidaan yksilöllisesti kiihtyvä insuliinitarpeen kasvu raskausviikoilta 20 alkaen siirtyminen aterianjälkeisten verensokeriarvojen kontrolleihin 1,5 h ateriasta (raskausviikolta 24) ja 1 h ateriasta (raskausviikolta 26)
- Insuliiniresistenssi on suurimmillaan raskausviikoilla 28-32
- Suositeltava verensokeritaso raskauden aikana on keskimäärin alle 8.0 mmol/l
- Vs ennen aterioita 3.5-5.5 mmol/l, aterian jälkeen alle 7.8 mmol/l
- Huomioidaan ketoasidoosiriski raskaana olevilla tavanomaista matalampiasteisessa hyperglykemiassa
- oireet voivat olla epämääräisiä
- raskaana olevan ketoasidoosi on aina sairaalahoitoinen, mm. sikiön seurantatarpeen vuoksi
- Suunnitellaan raskausviikon 32 aikoihin synnytyksen jälkeinen insuliinihoito
- Synnytyksen jälkeen insuliinitarve palautuu raskautta edeltävälle tasolle n. 2 vrk synnytyksestä
2. Paino
Äidin sopiva painon nousu on 8-12 kg, ja jos painoindeksi > 30 painon nousua enintään 7 kg
3. Verenpaine
- diabetesta sairastavilla on lievästi lisääntynyt pre-eklampsiariski, nefropatia potentoi riskin seitsenkertaiseksi verrattuna synnyttäjiin yleensä
- verenpainetavoite on < 140/90 mmHg
- sallitut verenpainelääkkeet raskauden aikana:
- labetaloli (Albetol®)
- kalsiumsalpaaja (pitkävaikutteinen nifedipiini, esim. Adalat Oros®)
- metoprololi
4. Obstetrinen seuranta:
- synnytyslääkäri arvioi sikiön kasvua ja kehitystä sekä istukan toimintaa ja seuraa myös äidin proteinuriaa ja verenpainetta yhdessä endokrinologin kanssa
Synnytys
Ennenaikaisen synnytyksen uhatessa käytetään glukokortikoideja yleensä pistoksena illalla klo 23 sikiön keuhkojen kypsyttämiseksi, joka aiheuttaa insuliinitarpeen lisääntymistä aamuyöstä
- vaatii osastohoidon, jolloin käynnistetään insuliini-infuusio äidin tavanomaisen monipistohoidon oheen
Sektion riski on tyypin 1 diabeetikoilla huomattavasti suurempi kuin synnyttäjillä yleensä
- sikiön arvioidun painon ollessa alle 4000 (-4250) g, voidaan yleensä suunnitella alatiesynnytystä
- synnytyslääkäri arvioi tarpeen synnytyksen käynnistykselle raskausviikolla 37-38, tai suunnitellulle sektiolle raskausviikoilla 38-40
- insuliini- ja glukoosi-infuusiot aloitetaan synnytyksen aikana sekä leikkaussalissa leikkauksen alkaessa annostuksella 2 ky NovorapidR-insuliinia (tai vastaavaa pikainsuliinia) ja 10 g glukoosia tunnissa, säätäen tiputusnopeuksia verensokerin mukaan, verensokerin tarkistukset tehdään 1-2 tunnin välein, tavoitteena verensokeritaso 4-7 synnytyksen ja leikkauksen aikana
- TAYS:ssa insuliinipumppuhoitoisen äidin synnytyksessä käytetään insuliini-infuusiota pumppu päällä tai ilman pumppua
Synnytyksen jälkeen varataan kontrollikäynti äitiyspoliklinikalle sisätautilääkärille 1-2 kuukauden kuluttua.
Synnytyksen jälkeen
Pre-eklampsiaan liittyvä hypertensio häviää keskimäärin 2,5 viikossa, yleensä 12 viikon aikana
- beeta- ja kalsiumsalpaajat ovat imettäjälle turvallisia, kulkeutuvat äidinmaitoon mutta eivät konsentroidu maitoon (labetaloli, nifedipiini, verapamiili)
- imettävillä äideillä diureetit vähentävät maitomäärää isoina annoksina, mutta niitä (furosemidia) voi käyttää pre-eklampsian jälkitilassa
- ACE-estäjät ja AT-salpaajat: soveltuvat käytettäväksi imettävillä neonataalivaiheen jälkeen
Imetys kuluttaa energiaa ja siihen voi liittyä hypoglykemiariski, sen yhteydessä voivat ylimääräiset välipalat olla tarpeen
- HbA1c n. 58-64 mmol/mol tai TIR n. >50% pidetään turvallisena tasona
Päivitetty 10.1.2025