Ikäihmisten ravitsemuksesta huolehtiminen

Hyvä ravitsemustila nopeuttaa toipumista, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja ehkäisee kaatumisia. Se luo pohjan hyvälle elämänlaadulle ja toimintakyvylle. Vajaaravitsemus voi myös selittää ikäihmisen yleiskunnon heikentymistä, ja se on yleistä akuuttien sairauksien yhteydessä. Jos ravitsemus ei ole riittävää, kuntoutuminen jää vaillinnaiseksi tai pahimmillaan estyy.

Akuuttihoidossa tulee: 1) Tunnistaa vajaaravitsemus ja sen vajaaravitsemuksen riski 2) Varmistaa riittävä ravitsemuksen toteutuminen hoidon aikana ja tarvittaessa tehostaa ravitsemusta. 

Jos ikäihmisen ravitsemustila todetaan heikentyneeksi, on tärkeää selvittää, miten ravitsemus on aiemmin toteutunut ja mitkä tekijät ovat johtaneet ravitsemustilan heikentymiseen. Selvityksen perusteella laaditaan suunnitelma ravitsemustilan parantamiseksi (ravitsemushoitosuunnitelma) ja seuraamiseksi.

1. Arvioi ja kirjaa potilaan vajaaravitsemuksen riski

  • Ravitsemustilan arviointi on osa ikäihmisen terveydentilan kokonaisvaltaista arviointia: Ikäihmisen terveydentilan ja toimintakyvyn arviointi.
  • Potilaat tulee punnita, ja sairaalahoitoon otetun ikäihmisen ravitsemustilan arviointi tulee toteuttaa kahden ensimmäisen hoitovuorokauden aikana ja arvio tulee hoidon aikana toistaa säännöllisesti (esimerkiksi painon seuranta viikoittain). 

Ravitsemustilan arviointiin voidaan käyttää joko Mini Nutritional Assessmentia tai NRS-2002-arviointia: 

  • Mini Nutritional Assessment (pdf) soveltuu yli 65-vuotiaiden ravitsemustilan arviointiin. Sitä voidaan käyttää kotihoidossa, terveyskeskuksissa ja myös terveyskeskusosastoilla. Akuuttivaiheen arviointiin riittää MNA:n seulontaosio. MNA tunnistaa sekä vajaaravitsemuksen riskin että vajaaravitsemustilan. 
  • NRS-2002 arviointi (Ruokavirasto, pdf) on nopea menetelmä, jolla arvioidaan aikuisen vajaaravitsemuksen riski. NRS-2002 -arviointia voidaan käyttää kaikille aikuisille, myös ikääntyneille, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa osastoilla ja avohoidossa. 

2. Varmista riittävä ravitsemus

Ikäihmisillä, joilla on akuutti sairaus tai vamma tai joiden ravitsemustila on heikentynyt jo aiemmin, proteiinin ja energian tarve ovat tavanomaista suuremmat: 

  • energiaa 30-35 kcal/painokg/vrk (esim. 70 kg painoisella 2100-2450 kcal)
  • proteiinia 1,2-1,5 g/painokg/vrk (esim. 70 kg painoisella 84-105 g)

Tavallinen arki- tai sairaalaruoka ei usein riitä kattamaan lisääntynyttä tarvetta etenkin, jos osa tarjotuista aterioista jää syömättä. Tällöin energian- ja proteiininsaantia on tarpeen lisätä esimerkiksi rasvalisin, välipaloin tai täydennysravintovalmisteilla. 

Jos ravitsemustila todetaan heikentyneeksi, jatketaan seuraaviin vaiheisiin. Lisäksi on tärkeää moniammatillisesti selvittää ravitsemusongelmien taustalla olevat syyt. 

3. Selvitä ja kirjaa potilaan arjessa pärjääminen ruokailun osalta

  • Potilaan oma ja läheisen/hoitajan näkemys ruokailun ja ruokatalouden hoidon sujumisesta
  • Ruokahalu ja sen mahdollinen muuttuminen
  • Avun / tuen tarve
  • Ruokaostosten ja ruoanvalmistuksen sujuminen kotona, syömisen avustaminen ja muu avun tarve:
    • Ruokaostosten hoito
    • Ruoanvalmistus
    • Ateriapalvelut
    • Liikkumisen, näön, muistin heikkoudesta johtuva avun tarve
    • Syömiseen liittyvät pulmat; käsien toimintarajoitukset, hampaiden/proteesien kunto, suun kunto (esim. haavaumat, kuiva suu, sammas), nielemisvaikeudet, ruoansulatusvaikeudet
    • Apuvälineiden tarve
    • Rakennemuunnetun (nielemisvaikeudet) tai erityisruokavalion tarve
    • Erityisten ravintovalmisteiden tarve
    • Taloudellisen tuen tarve
    • Tietotuen tarve
    • Todistukset, lausunnot tuen tarpeesta
  • Aterioiden ja välipalojen määrät
  • Monipuolisuus ja tasapainoisuus
  • Ravintolisät, rohdosvalmisteet, muu täydennys (Huom. muista D-vitamiinitäydennys 20 uq/vrk kaikille yli 75-vuotiaille ympäri vuoden)
  • Alkoholi: Yli 65-vuotiaan alkoholimittari (Päihdelinkki)

4. Ravitsemushoitosuunnitelma

  • Ravitsemushoitosuunnitelma voidaan kirjata suoraan osaksi hoidon ja palveluiden kokonaissuunnitelmaa
  • Ravitsemushoidon tarve
  • Ravitsemushoidon tavoitteet - lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet 
    • esim. lyhyen aikavälin tavoite: Energian ja proteiinin saantia parannetaan lisäämällä maitovalmiste aamu- ja iltapalalle. 
    • esim. pitkän aikavälin tavoite: Kasvisten käyttö lisääntyy neljään annokseen päivässä ja valikoima monipuolistuu. 

Toteutus ja keinot

  • Ravitsemushoidon toteutus ja keinot muotoutuvat asiakkaan tarpeiden ja kykyjen mukaan entisten tottumusten pohjalta. Suunnitelma tehdään mahdollisimman käytännöllisesti ja ruoka-ainetasolla.
  • Ravinnonsaantia voidaan parantaa esimerkiksi ateriakertoja lisäten, ruokaa rikastaen, valikoimaa monipuolistaen sekä järjestämällä ruokaseuraa tai apua ruokatalouden hoitoon. Proteiinin ja energian saannin parantamiseksi myös kotona on mahdollista käyttää apteekista saatavia täydennysravintovalmisteita. 

Toteutusta tukevat asiat, toimenpiteet ja ohjaus

  • Esim. ateriapalvelut, ruokaostosten toimituspalvelut, syömisen avustaminen, yhteisruokailu
  • Ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti. 

Seuranta ja arviointi

  • Asiakas / potilas, läheinen tai hoitaja seuraa ja arvioi ruokavalio- tai ravitsemushoitosuunnitelman toteutumista esimerkiksi ruokailun toteutumisen (määrä, laatu, ateriakerrat), painon, ruokahalun, tai yleiskunnon avulla. 
  • Painoa on syytä seurata ainakin kuukausittain - se ei saisi tahattomasti laskea. Sovitaan yhdessä asiakkaan ja sosiaali- tai terveydenhuoltohenkilöstön kanssa millä aikavälillä ravitsemushoitosuunnitelman toteutumista, ruokahalua ja ravitsemustilaa arvioidaan ja ravitsemushoitosuunnitelmaa tarkistetaan. Terveydenhuollon ammattihenkilön säännöllisesti tekemä vajaaravitsemuksen riskin arviointi ja tilanteeseen puuttuminen on osa iäkkään potilasturvallisuudesta huolehtimista.

Lisätiedot: Esim. ravitsemukseen vaikuttavat lääkkeet ja muut hoidot. Tuen tarve, tehostettu ravitsemushoito, ravintovalmisteet, välineet, taloudellinen tuki, todistukset, lausunnot, muut palvelukontaktit. 

Päivitetty 23.10.2024