Kliininen arvio
Luokitus
Kliinisen työn kannalta olennaista on arvioida laskimovian vaikeusaste suonikohjujen, turvotuksen, ihomuutosten ja mahdollisen säärihaavan olemassaoloon perustuen (asteikko C0-C6).
Erikoissairaanhoitoon lähetetään arvioitavaksi ensisijaisesti komplisoitunutta tautia potevat: oireista riippumatta luokat C4-C6 sekä potilaat, joilla todetaan kohjuvuoto tai pintalaskimotukos (tromboflebiitti). Lisäksi erikoissairaanhoidon arvioon kuuluvat runsaasti oireilevat potilaat luokista C2-C3.
Laskimovajaatoiminnan kliininen luokittelu
Komplisoitumaton laskimovika
C0 Normaalilöydös, ei laskimovajaatoimintaa
C1 Teleangiektasioita, vähäisiä ihonalaisia kohjuja
C2 Suonikohjuja, ei turvotusta
C3 Suonikohjuja, turvotusta, terve iho
Komplisoitunut laskimovika
C4 Laskimoperäisiä ihomuutoksia: pigmentaatiota, varikoottinen ekseema, lipodermatoskleroosi
C5 Ihomuutoksia ja merkkejä parantuneesta säärihaavasta
C6 Ihomuutoksia ja avoin säärihaava
Erotusdiagnostiikka
Alaraajojen särky, turvotus, väsyminen, ja kutina eivät ole laskimovajaatoiminnalle spesifisiä oireita. Olennaista on muodostaa kokonaiskuva potilaan oireista ja sulkea pois muut alaraajaoireita aiheuttavat sairaudet, kuten tuki- ja liikuntaelinperäiset ja neurologiset sairaudet sekä perifeerinen valtimotauti.
Alaraajaturvotusta selviteltäessä on tärkeää käydä läpi työnkuvaan, toimintakykyyn ja elintapoihin liittyviä näkökohtia. Apuvälineiden käyttö liikkuessa ja hyvin vähäinen liikkuminen viittaavat siihen, että pohjelihaspumppu ei välttämättä toimi hyvin. Työikäisillä työ voi olla sen tyyppistä, että se provosoi alaraajaturvotusta, esimerkkeinä seisomatyö ja työskentely kuumissa olosuhteissa.
Nilkan ja jalkaterän vammojen jälkeen voi esiintyä turvotusoireita. Lisäksi nilkan seudun vammoihin voi liittyä liikerajoituksia, jotka heikentävät osaltaan pohjelihaspumpun toimintaa. Merkittäviin alaraajaleikkauksiin, kuten lonkan tai polven tekonivelleikkauksiin, voi liittyä pitkäaikaisia turvotusongelmia. Nivusalueen kirurgiaan sekä nivusten ja alavatsan alueelle annettuun sädehoitoon saattaa liittyä lymfakierron häiriöitä. Turvotuksen taustalla voi olla myös ruusuinfektion seurauksena kehittynyt lymfödeema.
Pintalaskimotukoksen erotusdiagnostiikassa tulee ottaa huomioon ruusutulehdus, muu selluliitti ja akuutti lipodermatoskleroosi, jota esiintyy komplisoituneessa laskimovajaatoiminnassa.
Laskimohaavan erotusdiagnostiikassa tulee aina huomioida perifeerisen valtimotaudin mahdollisuus. Mikäli kliininen kuva ei täysin vastaa laskimoperäistä haavaa tai hoitovaste on huono, on haavasta syytä ottaa koepala mm. tuumorin, vaskuliitin tai pyoderma gangraenosumin poissulkemiseksi.
Alaraajojen laskimovajaatoiminta (Käypä hoito -suositus)
Päivitetty 29.10.2024