Sosiaalihuollon palveluiden vaikuttavuutta on arvioitu varsin vähän, mitä perustellaan usein sillä, että asiakkaiden tilanteet ovat yksilöllisiä. Keskustelu kääntyy nopeasti käsitteisiin: mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan, ovatko vaikutus ja vaikuttavuus eri asioita, onko muutos sama asia kuin vaikuttavuus. Terveydenhuollossa vaikuttavuusajattelu on hieman pidemmällä.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa päätimme hyvinvointialueen käynnistymisvaiheessa lähteä ennakkoluulottomasti pilotoimaan mittareita. Ensimmäinen kokeilu tehtiin Pekka Lavilan Ihmiskeskeisen vaikuttavuuslaskennan näkökulmasta. Selvityksen käynnisti huomio siitä, että kiireellisiä sijoituksia tehtiin tietyillä alueilla huolestuttavan paljon ja oli välttämätöntä kyetä ymmärtämään tilannetta selittäviä syitä ja seurauksia.
Ajatuksena oli, että voisimme yhdessä oppia niistä poluista, jotka jo tunnetaan. Kun ymmärrämme elämän tilanteita paremmin, on helpompi tunnistaa palvelujärjestelmässä ja yhteiskunnassa jo olevia valmiita toimivia ratkaisuja. Selvityksestä laadittiin raportti, joka on luettavissa intrassa.
Kohti laajempaa systeemiajattelua
Tänä vuonna on pilotoitu ARVOA®-, 3X10D- ja FIT-mittareita lastensuojelussa. Näiden lisäksi on otettu käyttöön näyttöön perustuvia menetelmiä: IPC-N opiskeluhuollon työntekijöille sekä kouluilla ja oppilaitoksilla työskenteleville psykiatrisille sairaanhoitajille. Cool Kids -menetelmä taas on tarkoitettu lasten ja nuorten mielenterveyden hoitotyötä tekevien käyttöön. Neuvoloissa on käytössä Voimaperheet-hoito-ohjelma.
Näillä mitataan yksittäisten asiakas- ja hoitoprosessien vaikuttavuutta. Toteutuksessa suurin haaste on ollut ammattilaisten mahdollisuus sitoutua arviointimenetelmien käyttöönottoon ja hyödyntämiseen. Uudet menetelmät vaativat toimintakulttuurin muutoksen lisäksi työajallista panosta.
Käytännön työssä on todettu myös, että kompleksisissa tilanteissa ei välttämättä yksittäisen menetelmän käytöllä saada aikaan tuloksia. Vähitellen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen on edennyt kohti laajempaa systeemiajattelua ja -arviointia.
Yhteistyössä ITLAn kanssa olemme kehittäneet yhteisövaikuttavuustyötä ja Pirkanmaan lapsibudjetointia. Lapsibudjetoinnin tavoitteena on parantaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa resurssien kohdentamista oikeisiin palveluihin oikeaan aikaan.
Käytössä monet kanavat ja tasot
Palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointiin liittyy eri vaiheita: yhteisen tietopohjan määrittely, tiedontuotannon toimivat rakenteet ja tiedon hyödyntämisen käytännöt. Hyödynnettävällä tietopohjalla tulee olla suora yhteys Pirhan strategisiin tavoitteisiin ja kuntien kanssa toteutettavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tiedontuotannon tulee kyetä vastaamaan lainsäädännön vähimmäistietovaatimuksiin eli tuottaa tietoa alueiden palveluiden tarpeesta, saatavuudesta sekä resurssien kohdentamisesta.
Parhaimmillaan asiakas- ja hoitoprosessien ja palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointi sisältää myös ajantasaisen asiakaskokemuksen ja ammattilaisten arvion toiminnan laadusta ja oikea-aikaisuudesta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kootaan asiakaspalautetta ja joissakin palveluissa kootaan lisäksi asiakasarviointia. Ammattilaisten näkemyksiä kootaan esimerkiksi rakenteellisen sosiaalityön keinoin. Olennaista on käydä jatkuvaa vuoropuhelua lasten ja perheiden hyvinvointia uhkaavista riskitekijöistä ja mahdollisuuksista lisätä perheiden hyvinvointia.
Syksyllä 2024 on opittu jo jonkin verran sekä toiminnan vaikuttavuuden että laadun arvioinnista ja löydetty yhteisövaikuttavuusajattelua. Yhdessä tekemisen mahdollistamiseksi tarvitaan yhteinen tavoite, yhdessä jaetut mittarit, yhdessä sovitut toimet ja vuoropuhelun mahdollistavat rakenteet.
Näin helppoa se ei kuitenkaan ole, vaan tarvitaan lisäksi paljon yhteistä tahtoa ja ymmärrystä siitä, että pirkanmaalaisten lasten ja nuorten hyvinvointi on yhteinen asia. Yhteinen näkemys ja voimavarojen yhdistäminen tuottaa parhaan tuloksen ja mahdollistaa kustannusvaikuttavan tavan muuttaa toimintaa ja rakenteita.
Tärkeintä on tahto tehdä Pirkanmaasta lapsiperheille hyvä paikka asua. Yhdessä vai erikseen − vastaus on tällä hetkellä yhteisövaikuttavasti.