Lääkeyritysten toimeksiantamat kliiniset lääketutkimukset tuottavat merkittävästi yhteiskunnallista hyötyä Suomeen. Kuinka paljon – siihen kysymykseen etsi vastauksia Lääketeollisuus ry:n ja ESiOR Oy:n toteuttama Lääketutkimuksen arvo yhteiskunnalle -selvitys. Vuoden 2024 kyselyyn osallistui 20 Suomen sairaalaa, mukaan lukien Tays. Lisäksi tietoja on kerätty vuosittaisella kyselyllä vuodesta 2018 alkaen.
Kliinisten lääketutkimusten avulla potilaat saavat uusia hoitoja käyttöönsä tulevaisuudessa. Samalla se on tämän päivän hoitoa ja monen potilaan ainoa hoitovaihtoehto jo tutkimuksen aikana. Hyvinvointialue hyötyy lääketutkimuksista suoraan myös rahallisesti.
– Kliininen lääketutkimus auttaa hillitsemään terveydenhuollon kustannuksia, sillä tutkimuksen toteuttava lääkeyritys kattaa potilaan lääkehoidon, hoitotyön sekä seurannan kuluja, jotka muussa tapauksessa lankeaisivat yhteiskunnalle maksettavaksi, Lääketeollisuuden toimitusjohtaja Anne-Mari Virolainen sanoo.
Hoidon arvo 1,2 miljoonaa
Yhdessä kliinisessä lääketutkimuksessa potilaiden saaman hoidon arvo on selvityksen perusteella keskimäärin noin 1,2 miljoonaa euroa.
Arvioinnissa ei huomioitu uusien lääkevalmisteiden markkinoille tulosta saatavia hyötyjä tai uusien lääkkeiden arvoa sen jälkeen, kun lääkkeet ovat saaneet myyntiluvan. Sen sijaan arvo koostuu lääkeyritysten maksamista tutkimuspotilaiden lääkkeistä, toimeksiantokorvauksilla katettavasta hoidosta ja seurannasta sekä tutkimuspotilaiden terveyshyötyjen taloudellisesta arvosta.
Kun potilaiden saaman hoidon arvon lisäksi laskettiin kliinisen lääketutkimuksen kustannus- ja terveyshyödyt muualla terveydenhuollossa, yhden kliinisen lääketutkimuksen yhteiskunnallinen arvo kipusi noin 10 miljoonaan euroon.
– Kliinisestä lääketutkimuksesta syntyy terveyshyötyjä paitsi tutkimukseen osallistuvien potilaiden hoidosta myös muiden potilaiden hoidosta, kun tutkimukset kartuttavat henkilöstön ja organisaation tietoa sekä osaamista, Virolainen toteaa.
Kuuden edellisen vuoden aikana alkaneiden kliinisten lääketutkimusten yhteiskunnallinen arvo oli selvityksen mukaan keskimäärin noin 880 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan potilaiden saaman hoidon arvo sekä kustannus- ja terveyshyödyt muualla terveydenhuollossa. Kumulatiivisesti summa nousee 5,3 miljardiin euroon kyseisenä ajanjaksona.
Yksi mahdollinen urapolku
Suurin osa kliinisestä lääketutkimuksesta Suomessa tehdään yliopistollisissa sairaaloissa. Lääketutkimukset tarjoavatkin kliinistä työtä tekeville myös yhden mahdollisen urapolun. Kaikki kyselyyn vastanneet sairaalat arvioivat kliinisen lääketutkimuksen parantavan organisaation toimintaedellytyksiä. 89 prosenttia arvioi sen parantavan organisaatiossa hoidettavien potilaiden hoitotuloksia.
Suomessa tehtävien kliinisten lääketutkimusten määrä on johdonmukaisesti laskenut. Kaikki vastanneet sairaalat tekisivät kuitenkin nykyistä merkittävästi enemmän lääketutkimusta, mikäli voisivat päättää lääketutkimuksen määrästä, eivätkä organisaation sisäiset resurssit olisi rajoite.
– Mikäli kliiniset lääketutkimukset vähenevät Suomessa pitkän aikavälin trendin mukaisesti, alkavien lääketutkimusten määrä voi jopa puolittua vuoteen 2040 mennessä. Suomessa voidaan silloin menettää satojen miljoonien arvosta välittömiä tutkimuspotilaiden hoidosta syntyviä kustannus- ja terveyshyötyjä. Nyt on kansallisesti ryhdistäydyttävä ja turvattava lääkeinnovaatioita tuottava tutkimuspohja, Virolainen vaatii.
Selvityksen on rahoittanut Lääketeollisuuden tutkimussäätiö.
Lähde: Lääketeollisuuden tiedote