Palvelupolku koskee alle 18-vuotiaita väkivaltaa kokeneita lapsia ja nuoria Pirkanmaalla, ja se on tarkoitettu väkivaltaa kokeneille ja heidän perheilleen tietopaketiksi ja yleiseksi kuvaukseksi, miten palveluprosessi etenee. Myös ammattilaiselle palvelupolku voi olla yhtenä työkaluna, kun hän kohtaa työssään väkivaltaa kokeneen lapsen tai nuoren.
Huoli väkivallasta voi herätä monella tavalla ja kenelle tahansa, esimerkiksi lapsesta tai nuoresta huolta pitävälle tai työssään heitä kohtaaville. Myös lapsi tai nuori voi itse ottaa asian esille. Kun lapsen tai nuoren tilanne mietityttää, on tärkeää olla yhteydessä lastensuojeluun, poliisiin tai terveydenhuoltoon ja kysyä neuvoja.
– Huolen kanssa ei tarvitse jäädä yksin, muistuttaa väkivallan ehkäisyn suunnittelija Sari Rusanen Pirkanmaan hyvinvointialueelta.
– Pirkanmaan hyvinvointialueen verkkosivuille on avattu myös Apua väkivaltaan -sivu, jonne on koottu tietoa väkivallasta ja ohjeita avun hakemiseen.
Samalta sivulta löytyy kiireettömiin tilanteisiin apua ja tukea tarjoavia väkivaltatyön palveluja, joista osa on pirkanmaalaisia ja osa valtakunnallisia.
Väkivaltatyön ammattilaiset muistuttavat, että väkivallalla on monia muotoja. Usein ajatellaan ensimmäiseksi fyysistä väkivaltaa, mutta väkivaltaa on myös esimerkiksi seksuaaliväkivalta, henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Väkivaltaa voi tapahtua verkon välityksellä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Kun väkivaltaepäily on tullut ilmi ja viranomaisten tietoon, lapsen suojelun ja terveystarkastuksen tarve arvioidaan ja käynnistetään tilanteen vaatiessa käynnistetään rikosprosessi. Tärkeää on myös, että lapsi tai nuori perheineen saa tarvitsemansa tuen ja palvelut oikea-aikaisesti. Ammattilaiset tekevät yhteistyötä, jotta kaikki nämä asiat toteutuvat.
– Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan lapsuuteen ja nuoruuteen, korostaa suunnittelija Noora Lehto Barnahus-hankkeesta.
–Väkivallan uhriksi joutuminen voi olla traumaattinen kokemus, ja asian selvittelyssä on monta vaihetta ja monia eri osapuolia. Palvelupolun avulla tästä laajasta kokonaisuudesta on haluttu tehdä mahdollisimman selkeä ja ymmärrettävä, kertoo Sari Rusanen.
Palvelupolkujen kuvaaminen liittyy Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakaslähtöisyyden kehittämiseen. Väkivaltaa kokeneen lapsen tai nuoren palvelupolku on tehty yhteistyössä hyvinvointialueen eri alojen ammattilaisten sekä poliisin, oikeuslaitoksen, järjestöjen ja kuntien asiantuntijoiden kesken. Työtä ovat ohjanneet Pirkanmaan hyvinvointialueen Barnahus-satelliittihanke ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimistä väkivallan ehkäisyn suunnittelija.
Palvelupolkuun voi tutustua osoitteessa pirha.fi/hoitopolut.