– Vuoden jokainen päivä on ystävänpäivä ja väkivallan vastainen päivä, suunnittelupäällikkö Noora Kannisto painottaa.
– Tavoitteena on se, että kenenkään ei tarvitse pelätä, koulussa, kotona, työpaikalla, kaupungilla tai missään muuallakaan.
Vanhempien esimerkki parisuhteesta on tärkeä
Nykyään väkivallan rajat näyttävät yleisesti hämärtyneen, ja osa ihmisistä ei tiedosta olevansa väkivallan uhreja. On tärkeää ymmärtää, mikä on väkivaltaa ja mikä puolestaan normaalia käytöstä, esimerkiksi tavanomaista riitelyä ja erimielisyyttä. Monesti väkivallaksi mielletään vain fyysinen väkivalta, mutta myös esimerkiksi nöyryyttäminen ja alistaminen ovat väkivaltaa, samoin toisen taloudellisen päätäntävallan rajoittaminen.
– Fyysinen pahoinpitely on vain jäävuoren huippu, ja sitä voivat edeltää moninaiset henkisen väkivallan muodot kuten uhkailu, raha-asioilla kiristäminen sekä kontrollointi ja eristäminen, Kannisto kuvailee.
– Tilanne pahenee vähitellen, ja väkivallan uhri sopeutuu epänormaaleihin asioihin elämässään. Vain silloin kun väkivalta tunnistetaan ja otetaan puheeksi, siihen voidaan puuttua.
Erityisesti lähisuhdeväkivalta on suuri ongelma sekä inhimillisen kärsimyksen että koko yhteiskunnan kannalta. Jopa kolmasosa naisista aikuisista suomalaisista on joutuu elämänsä aikana lähisuhdeväkivallan uhriksi. Lähisuhdeväkivallan uhrien terveydenhoitokustannukset ovat vuodessa yli tuhat euroa enemmän kuin muiden. Tampereen yliopistossa julkaistun seurusteluväkivaltaa koskevan tutkimuksen mukaan monilta nuorilta puuttuu väkivallalta suojaavia ihmissuhdetaitoja.
– Vanhempien omalla käyttäytymisellä on suuri merkitys, sillä he antavat esimerkkiä nuorille siitä, millainen on normaali parisuhde, Kannisto toteaa.
– Jokainen meistä voi muutenkin vaikuttaa yhteiseen arkitodellisuuteemme.
Älä jää yksin, hae apua
Jos miettii, mikä on väkivaltaa ja mikä ei, suunnittelija Sari Rusanen kehottaa tutustumaan Ensi- ja turvakotien liiton sivuihin, johon on koottu erilaisia testejä oman tilanteen pohdinnan tueksi. Sivuilla on myös kuvattu kattavasti, miten erilaiset väkivallan muodot näkyvät käytännössä. Jos on huolissaan omasta tai läheisensä hyvinvoinnista, apua on saatavilla.
– Valtakunnalliselle Nollalinjalle numeroon 080 005 005 voi soittaa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä, Sari Rusanen sanoo.
– Nollalinjalta saa sekä keskusteluapua että konkreettista ohjausta. Sieltä voidaan esimerkiksi ohjata turvakoteihin.
– Tärkeintä on, että ei jää yksin, Kannisto täydentää.
Pirkanmaalla väkivallan vastaista työtä tehdään laajassa yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kesken. Pirkanmaan hyvinvointialueella on oma väkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma, ja Pirkanmaan hyvinvointialueen työntekijöille on koostettu tietopankki, jossa on tietoa ja ohjeita väkivallan uhrien kohtaamisen ja auttamisen tueksi. Myös pirha.fi-verkkosivuille valmistellaan materiaalia väkivallan ehkäisyyn.