Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään mallia sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin systeemitasolla. Tutkimus on osa laajempaa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta, jota Pirkanmaan hyvinvointialue koordinoi.
Yksi olennainen vaikuttavuuden arvioinnin osa on kustannusvaikuttavuus.
– Jos tarkastelisimme vain hoidon vaikutuksia elämänlaatuun ja terveyteen, kaikki parantavat toimenpiteet kannattaisi toteuttaa, toteaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen haastattelun alussa.
Kustannusnäkökulma auttaa ymmärtämään, millä panostuksella haluttu lopputulos saavutetaan.
– Esimerkiksi kalliiden lääkkeiden hoitovaste voi olla heikko, kun taas edullisempi vaihtoehto voi tuottaa lähes saman hoitotuloksen pidemmällä aikavälillä. Kustannusnäkökulma tekee hoitotulokset vertailukelpoisiksi, Antikainen jatkaa.
Jotta palvelu ja hoito olisi kustannustehokas, sen on parannettava elämänlaatua tai terveyttä mahdollisimman vähäisillä kustannuksilla. Kun hoidon kustannuksia verrataan saavutettuun hyötyyn, voidaan tunnistaa vähähyötyiset hoidot, jotka ovat kalliita, mutta tuottavat vain vähän hyvinvointia. Kustannusperusteinen vertailu auttaa suuntaamaan hyvinvointialueen resursseja vaikuttavimpiin palveluihin ja hoitomuotoihin.
Tutkimuksessa kehitetään uutta mallia vaikuttavuuden arviointiin
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkija Nina Rajainmäki tarkastelee kustannuslaskentaa osana vaikuttavuusarviointia. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda kustannustiedot osaksi vaikuttavuusarviointia ja laskea yksittäisen palveluketjun kustannukset, esimerkiksi diabeteksen hoidon tai digitaalisten palveluiden osalta.
Tutkimuksessa hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietoallasta, joka kokoaa yhteen palveluihin ja hoitoihin liittyvä datan. Tutkimuksessa kehitetään vaikuttavuuden arviointimallia, joka auttaa arvioimaan, miten erilaiset palvelut tai laajat toimenpiteet vaikuttavat asiakkaisiin.
Mallia testataan parhaillaan digipalveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Kun digipalvelujen kustannukset yhdistetään tietoon niiden vaikutuksista, saadaan selkeä kuva digipalvelujen tuottamista hyödyistä suhteessa niiden todellisiin kustannuksiin.
Lue artikkeli vaikuttavuuden arviointimallista: Tutkimus tuo vaikuttavuuden arvioinnin osaksi hyvinvointialueiden arkea
Lue artikkeli digipalveluiden vaikuttavuuden arvioinnista: Tutkimus selvittää: Kuinka digipalvelut vastaavat hyvinvointialueiden haasteisiin?
Voiko mallia hyödyntää myös muilla hyvinvointialueilla?
– Kehittämäämme vaikuttavuuden arviointimallia voi hyödyntää muilla hyvinvointialueilla, jos saatavilla on luotettavia lähtötietoja. Kustannuslaskentaa varten palvelut tulee tuotteistaa ja yhdistää oikeisiin suoritteisiin, sanoo Rajainmäki.
Tällä hetkellä hyvinvointialueiden kustannusvaikuttavuuden arviointi perustuu pitkälti yksittäisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Arviointimallilla vaikuttavuustiedolla johtaminen voidaan tuoda johdon päivittäiseksi työvälineeksi. Mallin avulla hyvinvointialueiden on mahdollista seurata kuukausittain esimerkiksi ikäihmisten palveluiden kehitystä.
– Jos halutaan tietää ikäihmisten asumisen ostopalvelun kustannusvaikutus, hoitopäivän kustannusten rinnalle tuodaan asukkaan toimintakykytieto. Näin voidaan arvioida, onko asukkaan toimintakyky parantunut tai pysynyt ennallaan suhteessa palveluntuottajalle maksettuun hintaan. Tätä kautta voidaan ohjata palveluntuottajia ja löytää parhaat käytännöt, Antikainen toteaa.
Hyvinvointialueilla ja kansallisella tasolla kustannuslaskentaa kehitetään yhteistyössä
Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on siirtyä vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen, mutta se edellyttää yhtenäistä tietopohjaa ja mallinnusta. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimuksessa tehdään yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa kansallisen tietomallin kehittämiseksi. Lisäksi valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriöt toteuttavat yksikkökustannuslaskentaa kansallisella tasolla. Hyvinvointialueilla tarkastelun painopiste on kuitenkin eri kuin kansallisella tasolla.
– Valtakunnallisesti tiedonkeruussa on alueellisia eroja, jotka vaikeuttavat vertailua. Tietopohjat ja kirjanpidon vyörytyssäännöt voivat vaihdella eri hyvinvointialueilla, eikä aina ole selvää, mistä erot johtuvat, Rajainmäki kertoo.
Antikaisen mukaan, kun vaikuttavuuden arviointimalli saadaan laajasti käyttöön, hoitokäytäntöjä ja palveluja voidaan kehittää tehokkaammin myös kansallisesti. Mallin avulla päätöksentekijät saavat selkeää ja ajankohtaista tietoa siitä, mitkä hoidot ja palvelut tuottavat eniten hyötyä niiden kustannuksiin nähden.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimus on osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta
Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta.
Pirkanmaan hyvinvointialue hallinnoi kokonaishanketta. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tutkii systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia hyvinvointialueilla. Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos ja SONet BOTNIA tutkivat sosiaalihuollon peruspalveluja Sulava-hankkeessa.
Systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueilla -tutkimuksen tulokset tulevat kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön. Lisäksi tutkimushankkeessa tuotetaan hyvinvointialueiden johdolle suunnattu vaikuttavuusjohtamisen käsikirja. Käsikirja tulee sisältämään käytännön työvälineitä, joka auttaa alueiden johtoa ottamaan vaikuttavuustiedon osaksi arjen päätöksentekoa.
Tutkimushanke ajoittuu ajalle 1.1.2024 - 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy ja SONet BOTNIA kanssa.
Tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.