Monelle on helpompaa kirjoittaa viesti kuin soittaa. Se on huomattu Taysin unipoliklinikalla, jossa otettiin käyttöön OmaTaysin hoitokeskustelu nelisen vuotta sitten. Saman tien nähtiin myös hyödyt ajankäytön kannalta.
– Potilaan ei tarvitse vastata takaisinsoittoon hankalassa paikassa tai roikkua linjoilla, kun etsimme hänen kysymykseensä vastausta. Me hoitajat taas saamme hyödyntää vastaamiseen kalenteroitujen aikojen lisäksi hetket, kun on väljää, sanoo sairaanhoitaja Elina Siltanen.
– Hoitokeskustelussa on selvästi myös helpompi pysyä asiassa kuin puhelussa, joka helposti lähtee rönsyilemään. Lisäksi viestit jäävät talteen, jolloin niihin voi aina palata ja toinen ammattilainen voi jatkaa aloitettua keskustelua, jatkaa sairaanhoitaja Heidi Haukka.
Helppous madaltaa kysymisen kynnystä
Hoitokeskustelun valitsi yhteydenottotavaksi viime vuonna yli 3 500 unipoliklinikan potilasta, ja sairaanhoitajatiimi vastasi lähes 6000 viestiin. Viestejä tulee päivittäin kymmeniä ja puheluja huomattavasti vähemmän kuin ennen.
Hoitokeskustelua tarjotaan potilaalle yhteydenottotavaksi kutsukirjeessä ja ensimmäisellä käynnillä. Silloin potilas saa myös viestin lähettämiseen tarvittavan pin-koodin.
– Mainitsemme hoitokeskustelusta aina ensikäynnillä. Stereotyyppisesti voisi ajatella, että tämä ei sopisi iäkkäämmille, mutta meillä on ihan erilainen kokemus. Moni iäkäs on ottanut palvelun ilolla vastaan. Yllättävän monilla on nettiyhteydet ja laitteet kotona, Haukka sanoo.
Lisäksi hoitokeskustelua on yhtä helppo käyttää kuin mitä tahansa viestisovellusta.
– Useimmat ovat ennen vastaanottoa täyttäneet esitietokyselyjä OmaTaysissa. Riittää, kun potilaalle sanoo, että hoitokeskustelu löytyy sovelluksesta samasta paikasta, Siltanen mainitsee.
Sairaanhoitajat uskovat, että helppoutensa ansiosta hoitokeskustelu on madaltanut myös kysymisen kynnystä.
– Näin taitaa olla ja se on hyvä asia. Kun potilas saa epäselvään asiaan vastauksen ajallaan, ongelma ei turhaan monimutkaistu, sanoo Haukka.
Tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä
Hoitokeskustelu sopii yhteydenottokanavaksi asioissa, joilla ei ole kiire. Vastaus luvataan kahden arkipäivän aikana. Ennen viestiin vastaamista sairaanhoitajat konsultoivat tarvittaessa lääkäriä.
– Meillä hoidetaan pelkästään uniapneaa, joten eniten kysytään uniapnealaitteiden käytöstä. Lääkärin konsultointia tarvitaan yleensä vain lääkitykseen tai hankaliin oireisiin liittyvissä kysymyksissä, kertoo Siltanen.
Yksiköissä on kuitenkin paljon eroja. Siltanen työskentelee välillä keuhkosairauksien poliklinikalla, jossa lääkäriä on tarve konsultoida usein.
– Kun hoidetaan astmaa tai keuhkoahtaumatautia, kysymykset ovat usein hankalia ja sellaisia, jotka vaativat lääkärin näkemystä. Ketju sujuu kyllä hyvin, kun käytäntö on istutettu työkulttuuriin, hän sanoo.
Viestiin mahtuu myös empatiaa
Siltanen ja Haukka ovat todenneet, että pääasiassa viestien kysymykset ovat nopeasti vastattavia ja selkeitä. Toki mukaan mahtuu yhtä monta tyyliä kuin on potilastakin.
– On tullut joskus järkyttäviä viestejä, joissa haukutaan yhdessä ja erikseen kaikki. Sellaista ei puhelimessa tai kasvokkain kukaan toiselle sanoisi. Toisinaan taas jatkokysymykset hidastavat vastauksen antamista, jolloin puhelu olisi voinut olla nopeampi tapa ratkaista asia, Haukka sanoo.
Keskustelun sävy hoitokeskusteluissa on hyvin ytimekäs ja asiapitoinen. Usein sairaanhoitajat osoittavat vastauksissaan kuitenkin myös empatiaa käyttämällä esimerkiksi ilmauksia ”ikävä kyllä” tai ”tsemppiä”.
– Kyllä välillä asiapitoinen vastaus kuulostaa omaankin korvaan hieman tylyltä ja tekee mieli pehmentää ilmaisua. Ehkä toivomme seuraavaan kehitysversioon mukaan emojit, toteaa Siltanen puolitosissaan.
Hoitokeskustelun mahdollisuutta tarjoavat lähes kaikki Taysin yksiköt. Tavoitteena on, että siitä tulisi ensisijainen yhteydenottotapa osastoille ja poliklinikoille kysymyksissä, jotka voivat odottaa kaksi arkipäivää.
– Toivottavasti käyttö laajenee ja talteen jääviä keskusteluja hyödynnetään jatkossa entistä monipuolisemmin potilaiden hoidossa. Viestit eivät siirry automaattisesti hoitokertomukseen, mutta usein siellä on arvokasta tietoa lääkärinkin työn tueksi, Haukka sanoo.
Miksi hoitokeskustelu?
- Potilas voi ottaa yhteyttä 24/7 ja hänelle vastataan kahden arkipäivän aikana.
- Potilaan ei tarvitse vastata takaisinsoittopuheluun huonolla hetkellä.
- Potilas tunnistautuu tietoturvallisesti, joten ammattilainen tietää aina, kenen kanssa viestii.
- Ammattilainen saa rauhassa hankkia vastaukseen tarvittavat tiedot ja voi vastata silloin, kun on aikaa.
- Keskustelu jää potilaan ja ammattilaisen nähtäväksi. Siihen voi palata myöhemmin ja toisen ammattilaisen on helppo jatkaa keskustelua.