Hoidon jatkuvuus on tutkitusti hyödyllistä niin asiakkaan, hoitavan ammattilaisen kuin organisaationkin näkökulmasta. Valtakunnallisesti on tehty toimia hoidon jatkuvuuden edistämiseksi ja erilaisia malleja on kehitteillä eri puolilla Suomea.
Pirkanmaan mallissa omalääkäri ja -hoitaja nimetään ensivaiheessa niille asiakkaille, jotka todennäköisimmin hyötyvät hoidon jatkuvuudesta eniten.
– Omalääkäriä ja -hoitajaa tarjotaan paljon palveluja tarvitseville, monisairaille ja merkittävimpiä kansansairauksia sairastaville, esimerkiksi diabeetikoille ja sydän- tai muistisairaille henkilöille. Heitä on Pirkanmaan hyvinvointialueella noin 50 000 eli 10 prosenttia alueen asukkaista, kertoo ylilääkäri Jukka Karjalainen Pirkanmaan hyvinvointialueelta.
Omalääkärin ja -hoitajan tukena on sosiaali- ja terveysaseman tai lähiaseman eri alojen ammattilaisista koottu tiimi. Omalääkärin ja -hoitajan poissa ollessa tuttu tiimi hoitaa asiakkaan asioita. Alkuvaiheessa omalääkäreiksi ja -hoitajaksi nimetään kokeneita työntekijöitä, jotka usein ovat myös pysyvämpiä työntekijöitä.
Hoidon jatkuvuutta tuetaan digitaalisten palvelukanavien ja puhelinjärjestelmän avulla. Tavoitteena on, että omalääkäri tai -hoitaja ja asiakas voivat hoitaa asioita myös digitaalisten viestien avulla. Tämä edellyttää vielä teknologia-alustan ja toimintamallin pilotointia ennen laajempaa käyttöönottoa. Puhelinjärjestelmään puolestaan suunnitellaan soittajan tunnistavaa ominaisuutta, jolloin takaisinsoiton voi tehdä aiempaa useammin asiakkaalle tuttu ammattilainen.
Toimintamallia kehitetään osittain Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla uusilla toimintavoilla (HOPPU) -hankkeessa. Hanke saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.