Tutkimushoitaja Heidi Alanen PeeTUsta: "Se, että se yksikin lapsi saa avun, on kaiken tämän vaivan arvoista"

On mahtavaa nähdä, miten lapsi hyötyy tutkimuksesta ja päästä samalla mukaan tieteen aallonharjalle, jossa syntyy uusia hoitomahdollisuuksia, sanoo koordinoiva tutkimushoitaja Heidi Alanen. Kysyimme häneltä, millaista on tutkimushoitajan työ lasten lääketutkimuskeskus PeeTUssa.

Uutinen


Koordinoiva tutkimushoitaja Heidi Alanen sekä tutkimushoitajat Hanna Väärälä, Henna Jylhä ja Ninni Keränen kulkevat lapsen matkassa tutkimuksen koko elinkaaren ajan.

Mitä lasten lääketutkimuskeskus PeeTU tekee?

PeeTUssa lapsipotilaat ympäri Suomen voivat osallistua tieteellisiin tutkimuksiin, joissa kehitetään hoitoja lapsille. Lasten lääketutkimusta tarvitaan, jotta lapsilla olisi mahdollisimman hyviä, turvallisia ja lapsilla tutkittuja lääkkeitä käytössään.

Kun PeeTU perustettiin Taysissa tammikuussa 2017, sen tavoitteena oli tarjota syöpälapsille pääsy tutkimuksiin lähellä kotia, vaihtoehtona ulkomaille lähtemiselle. Seitsemässä vuodessa toiminta on kasvanut, ja nyt lapsille on tarjolla lääke- ja laitetutkimuksia kaikilla lastentautien erikoisaloilla.

Mitä tutkimushoitajan työhön kuuluu?

Käynneillä annamme esimerkiksi lääkkeitä, otamme ekg:n ja verinäytteitä. Lisäksi huolehdimme tutkittavan jatkokäynneistä, katsomme kuivajäätilaukset ja labrakitit kuntoon sekä kirjaamme käynnin asiat tutkimuksen tietojenkeruujärjestelmään. 
Olemme mukana tutkimusten koko elinkaaren ajan, alun palavereista tutkittavien käynteihin ja loppuarkistointiin asti. Huolehdimme, että kaikki PeeTUn juoksevat asiat hoituvat, esimerkiksi, että koulutukset suoritetaan ajallaan, tutkimusten paperiasiat ovat ajan tasalla ja resurssit kohdistuvat oikein.

Tutkimushoitajan työ on mukavan monipuolista, itsenäistä ja vaihtelevaa. Uusilla alkavilla tutkimuksilla voi olla erilaisia osaamisvaatimuksia kuin jo käynnissä olevilla, ja pääsemmekin opettelemaan usein uusien laitteiden tai järjestelmien toimintaa. 

Mikä työssä palkitsee, inspiroi ja kiinnostaa? Millaisia kohtaamisia tutkittavien kanssa tulee?

Ehdottomasti parasta on nähdä, miten lapsi hyötyy tutkimuksesta. ”Kiitos, kun muutitte mun elämän” -lausahdus sykähdyttää pitkänkin ajan päästä. Tutkimuksen käynnistäminen ja ylläpito vie paljon aikaa ja voi olla, ettei tutkimukseen saada kuin yksi lapsi koko Suomesta. Mutta se, että se yksikin lapsi saa avun, on kaiken tämän vaivan arvoista. 

Lapset suhtautuvat yleensä tutkimukseen myönteisesti. Mikäli joku toimenpide pelottaa, kuten verinäytteiden otto, keksimme toteutustavan, joka auttaa juuri häntä. Tutkittavat käyvät vastaanotolla usein, ja tutustumme samalla myös perheeseen. Tuntuu kivalta, kun tutkimuskäynneilläkin voi toteuttaa omahoitajuutta. Ja on mahtavaa päästä mukaan tieteen aallonharjalle ja uusien lääkkeiden tutkimukseen. 

Millaisiin tutkimuksiin osallistutte PeeTUssa? Paljonko tutkimuksia on meneillään juuri nyt?

Meillä on tällä hetkellä vajaa 30 kansainvälistä tutkimusta käynnissä. Suurin osa on lääketutkimuksia, mutta koko ajan enenevässä määrin myös laitetutkimuksia. Lääketutkimukset ovat pääosin firmalähtöisiä, akateemisia on vähän. 

Mitä erityisen kiinnostavaa on menossa nyt?

Tällä hetkellä odotan kovasti pian alkavaa sairaalaklovneria-tutkimusta, jossa tutkitaan sairaalaklovnerian vaikutusta lasten toimenpidejännitykseen.

Millaista yhteistyötä teette tutkijan tai tutkimusryhmän kanssa? 

Olemme pieni tiivis yksikkö ja yhteistyömme on hyvin mutkatonta. Olemme lähes aina yhdessä lääkärin kanssa vastaanotolla ja teemme käyntiin liittyviä toimenpiteitä kumpainenkin. 

Tutkimuksen tekemiseen tarvitaan myös muita sairaalan sisäisiä kumppaneita. Tällä hetkellä eniten arjen työn toteuttamisen kanssa auttavat Tays Tutkimuspalvelut, tiedelaboratorio ja tutkimusfarmaseutit. Kaikkien kanssa yhteistyö sujuu hyvin, sillä meillä on yhteinen tavoite toimia lapsen ja perheen parhaaksi. 

Tuoreimmat ajankohtaiset