Sisä-Suomen yhteistyöalueella on käynnissä tutkimus, jossa kehitetään malli sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden arviointiin. Mallin avulla voidaan parantaa palveluita niin, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Sisä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueet.
Hyvinvointialueuudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen tietovarannot yhdistyivät. Tämä avasi uusia mahdollisuuksia seurata palveluiden ja asiakkaiden palveluketjujen toimivuutta. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarttui tilaisuuteen ja aloitti vuoden alussa Systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueella -tutkimuksen. Tutkimus on osa laajempaa EU-rahoitteista Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanketta.
Kehitettävän arviointimallin tarkoituksena on selkeyttää asiakkaan tarvitsemaa palveluketjua ja poistaa hyvinvointialueilla päällekkäistä palvelutuotantoa. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen kertoo sen voivan tuottaa tietoa ennakoivasti myös riskitekijöistä. Nämä ovat oleellista tietoa, jota voidaan hyödyntää asiakkaiden ohjaamisessa oikeisiin palveluihin.
– Asiakkaan tarpeiden ajoissa tunnistaminen ja vaikuttava hoito parantavat asiakkaan toimintakykyä. Ennakointi vähentää palveluiden kysyntää ja hyvinvointialueet pystyvät vastaamaan palvelutarpeeseen kustannustehokkaasti nykyisillä resursseilla, Katja Antikainen toteaa.
Miksi vaikuttavuus on tärkeää?
Hyvinvointialueet tarvitsevat keinoja palvelujen ja toimintojen vaikutusten arvioimiseen.
Tutkimuksessa kehitetään malli, jolla voidaan arvioida, miten erilaiset palvelut tai laajat toimenpiteet vaikuttavat asiakkaisiin. Mallilla on mahdollista arvioida, miten siirtyminen laitoshoidosta kotihoitoon tai uusien digipalveluiden käyttöönotto vaikuttaa asiakkaiden elämänlaatuun ja hyvinvointiin.
Käynnissä on merkittävä kehitystyö, joka keskittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuteen ja asiakasohjauksen parantamiseen.
– Aiemmin on pystytty arvioimaan yksittäisiä toimenpiteitä, kuten haavanhoidon tai tietyn lääkityksen vaikutusta asiakkaan hoitoon. Vaikuttavuuden arviointimallilla voidaan tuoda suurten kehittämiskohteiden vaikutukset esille ja vaikuttavuustiedolla johtaminen johdon päivittäiseksi työvälineeksi, kertoo Katja Antikainen.
Arvioinnin keskiössä asiakkaan hyvinvointi
Perinteisesti vaikuttavuutta on arvioitu erikseen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa, keskittyen yksittäisiin toimenpiteisiin tai palveluihin. Nyt hyvinvointialueet ovat uuden edessä, kun sosiaali- ja terveyshuollon tietoa voidaan yhdistää. Tutkimuksen kohteena ovat asiakasryhmät, joiden hoitojen ja palvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja sujuvuutta pystytään arvioimaan kokonaisvaltaisesti yli palvelurajojen.
– Arviointimallilla voidaan arvioida esimerkiksi moniammatillisen tiimityön vaikutuksia. Tätä voidaan tarkastella seuraamalla monialaisia palveluja tarvitsevien asiakkaiden palvelukäyttöä ennen ja jälkeen tiimin asiakkuuden. Arvioinnissa voidaan tarkastella, onko palvelujen käyttö vähentynyt, ovatko toimintakyky, terveydentila tai elämäntavat parantuneet sekä miten asiakkaan elämänlaatu ja palvelukokemus ovat kehittyneet. Tietoa saadaan asiakkaiden elämänlaatukyselyistä ja asiakaskokemuksista, toimintakyvystä kertovista terveys-, elintapa- ja lääkitystiedoista, sekä pyöröovimittareista, jotka mittaavat asiakkaiden toistuvia ja suunnittelemattomia käyntejä palvelujärjestelmässä, selittää Antikainen.
Tutkimuksen tavoitteena on edistää asiakkaan hyvinvointia siten, että asiakas lopulta hyötyy hyvinvoinnin tai terveydentilan paranemisena.
Tutkimustuloksia tulossa
Tutkimus kestää vuoden 2025 loppuun. Tutkimuksen tulokset tulevat kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön. Lisäksi tutkimushankkeessa tuotetaan hyvinvointialueiden johdolle suunnattu vaikuttavuusjohtamisen käsikirja. Käsikirja tulee sisältämään käytännön työvälineitä, joka auttaa alueiden johtoa ottamaan vaikuttavuustiedon osaksi arjen päätöksentekoa.
Pirkanmaan hyvinvointialue hallinnoi Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanketta. Tutkimus koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta. Tutkimushanke toteutetaan ajalla 1.1.2024 - 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy ja SONet BOTNIA kanssa.
Tutkimushanke toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.