– Tämä on tärkeä tutkimusaihe, ja myös Pirkanmaalla on tarpeen tarkastella digiasioinnin vaikuttavuutta tarkemmin. Digipalvelumme ovat jo laajasti käytössä: esimerkiksi OmaPirhassa on 240 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, digiklinikalla on tehty 120 000 asiointia, OmaTaysiin kirjautuneita on yli 260 000 ja kotihoidon etäkäyntejä toteutettiin yli 140 000 tänä vuonna, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen digipalveluiden hankepäällikkö Taru Manner.
– Perinteisesti vaikuttavuutta on tutkittu tarkastelemalla yksittäisiä toimenpiteitä, miten esimerkiksi lääkehoito tai haavanhoito toimii. Me haluamme laajentaa näkökulmaa ja selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutokset vaikuttavat kokonaisuutena hyvinvointialueella, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.
– Tällä hetkellä digipalveluilta odotetaan paljon. Moni uskoo, että ne voivat ratkaista osaltaan hyvinvointialueiden haasteita, lisää digipalveluiden arvioinnista vastaava Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkija Ilona Rönkkö.
Digipalveluiden vaikuttavuudesta tiedetään vielä liian vähän. Koska digitaaliset palvelut ovat yhä suurempi osa asiakkaiden arkea, niiden vaikutuksia eri asiakasryhmiin on tarpeen tutkia. Näin palveluita voidaan kohdentaa paremmin.
– Emme voi odottaa samoja tuloksia, jos tarjoamme kaikille samoja palveluita. Palveluiden on vastattava asiakkaiden tarpeita, ja vaikuttavuus syntyy, kun asiakas saa juuri hänelle sopivan palvelun, Rönkkö korostaa.
Miten digipalveluiden vaikuttavuutta arvioidaan?
Digipalveluja ovat muun muassa chatit, oirearviot, videovastaanotot, sähköiset hakemukset ja kotihoidon etäkäynnit.
Tutkimus on aloitettu selvittämällä, ketkä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käyttävät digipalveluita ja millaisia erityispiirteitä heidän asioinnissaan on. Seuraavaksi tarkastellaan, miten hoidon tarpeen arviointi toimii digipalveluissa verrattuna perinteiseen menetelmiin, kuten puhelinasiointiin.
– Emme vielä tiedä löydöksiä, mutta yhtenä oletuksena on, että hoidon tarpeen arviointi voi olla nopeampaa ja osallistavampaa digipalveluissa, Rönkkö kuvailee.
Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, kuinka digipalvelut toimivat eri asiakasryhmien tarpeisiin ja samalla saadaan vastaus, pitävätkö oletukset paikkaansa. Tarkastelun alla on, millaisissa asioissa asiakkaat käyttävät digipalveluita ja miten digipalveluiden käyttäjät eroavat perinteisten palveluiden käyttäjistä.
– Tavoitteena on löytää aineistosta asioita, joita emme osanneet ennakoida. Esimerkiksi voimme löytää yhteyksiä asiakkaan tavasta käyttää sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluja tai yhdistää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluja, Rönkkö lisää.
Mitä digipalveluiden vaikuttavuuden tutkimus voi paljastaa?
Tutkimuksen odotetaan tuottavan tietoa kansallisella tasolla siitä, miten digipalvelut voisivat ratkaista suuria haasteita, kuten henkilöstöpulaa ja kustannusten kasvua.
– Tarkastelemme asiakkaiden lisäksi hyvinvointialueiden näkökulmaa. Laaja arviointi auttaa meitä ymmärtämään, mitä hyötyä digipalveluista on, Antikainen toteaa.
Ilona Rönkkö muistuttaa, että vaikuttavuus voi olla erilainen eri asiakasryhmille.
– Tutkimus auttaa selvittämään, ketkä hyötyvät eniten digipalveluista. Tavoitteena ei ole tarjota kaikille samoja ratkaisuja, vaan ohjata heidät palveluihin, jotka palvelevat heitä parhaiten.
Vuonna 2025 valmistuu malli vaikuttavuuden arviointiin
Tutkimushanke kestää ensi vuoden loppuun.
– Silloin meillä on myös konkreettisia tuloksia siitä, miten digipalvelut vaikuttavat eri asiakasryhmien hyvinvointiin, Antikainen summaa.
Tutkimuksen tulokset tulevat kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön. Hankkeessa kehitetään malli vaikuttavuuden arviointiin systeemitasolla. Malliin kootaan yleisimmät kaikkia asiakasryhmiä koskevat mittarit ja indikaattorit, kuten sote-palvelun käyttö, elämänlaatutiedot sekä yleiset elämäntapa- tai terveydentilamittarit.
Arviointimallin avulla on mahdollista seurata esimerkiksi sitä, paranevatko asiakkaiden elämänlaatu ja terveydentila hoidon myötä tai väheneekö heidän palveluntarpeensa. Mallin tarkoituksena on selkeyttää asiakkaan tarvitsemaa palveluketjua ja poistaa hyvinvointialueilla päällekkäistä palvelutuotantoa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen tietojohtamisen kehityspäällikkö Pia Seppänen pohtii, onko Pirkanmaan hyvinvointialueella riittävästi dataa ja osaamista mallin käyttöönottoon.
– Meidän hyvinvointialueellamme saatavilla oleva data vielä hajanaista, tai sitä ei ole saatavilla. Haasteena on myös tiedon analysoinnin ja sen hyödyntämisen osaaminen, Seppänen kertoo.
– Sinänsä asiakaspolkuanalyysit ovat olennaisia, jotta vaikuttavuuden arvioinnista voidaan puhua aidosti. Tämä kuitenkin edellyttää yhtenäistä tietojärjestelmää, jonka avulla voidaan seurata käyntejä, niiden syitä sekä tapahtumasarjoja ja yhteydenottoyrityksiä, miettii Pirkanmaan hyvinvointialueelta Taru Manner.
Katja Antikainen myöntää, että mallin käyttöönotto vaatii hyvinvointialueilta uuden ajattelutavan, jossa katse kääntyy tuotantokeskeisestä toiminnasta asiakaskeskeiseen. Lisäksi, jotta mallia voidaan hyödyntää, tarvitaan data- ja analytiikkaosaamista tietomallinnukseen.
– Alkuvaiheessa mallin käyttöönotto ei vaadi kattavaa dataa kaikista palveluista. Suurimmat hyödyt saadaan kuitenkin, kun tietoa hyödynnetään kattavasti eri toiminnoista, niin erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta kuin sosiaalihuollosta. Myöskään yhtenäinen potilas- tai asiakastietojärjestelmä ei ole välttämätön, mutta se toki helpottaa työtä, sillä tietojen kokoaminen eri järjestelmistä on työläämpää, Antikainen lisää.
Lue myös: Tutkimus tuo vaikuttavuuden arvioinnin osaksi hyvinvointialueiden arkea
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimus on osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta
Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta.
Pirkanmaan hyvinvointialue hallinnoi kokonaishanketta. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tutkii systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia hyvinvointialueilla. Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos ja SONet BOTNIA tutkivat sosiaalihuollon peruspalveluja Sulava-hankkeessa.
Tutkimushanke ajoittuu ajalle 1.1.2024 - 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy ja SONet BOTNIA kanssa.
Tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.