Peräsuolisyöpää hoidetaan perinteisesti leikkauksella, joka heikentää potilaiden elämänlaatua usein koko loppuelämän ajan. Tulevaisuudessa tilanne saattaa kuitenkin olla toinen, jos Taysin johtama NORPPA1-tutkimus tuo odotettuja tuloksia.
– Tavoitteenamme on selvittää, tuoko leikkaukseton hoito tietyissä tapauksissa yhtä hyvät tulokset kuin leikkaus. Samalla pystymme heti ottamaan uuden hoitovaihtoehdon käyttöön turvallisesti ja hallitusti, kertoo tutkimusjohtajana toimiva yksilöllisestä syövänhoidon kehittämisestä Taysissa vastaava ylilääkäri ja syöpätutkimuksen professori Toni Seppälä.
Tutkimuksessa on mukana 13 sairaalaa eli kaikki Suomen ja Viron peräsuolisyöpää hoitavat kirurgiset yksiköt. Tutkimukseen voivat osallistua potilaat, joiden kasvainkudos häviää kokonaan esihoidon eli säde- ja sytostaattihoitojen avulla. Tämä varmistetaan magneettikuvauksen, tähystyksen ja lääkärin kliinisen arvion perusteella.
Seppälä kertoo, että potilaita seurataan esihoitojen jälkeen kolmen kuukauden välein ensimmäisten kahden vuoden ajan, sitten kuuden kuukauden välein kolmen vuoden ajan.
– Seurantakäynnit korvaavat leikkaushoidon, ellei syöpä ilmaannu uudelleen. Jos taas syöpä kasvaa uudelleen, se leikataan, kuten nykyisten suositusten mukaan tähän asti on tehty. Potilaan esihoito ei muutu tavallisesta hoitokäytännöstä ja potilaalta kysytään tutkimukseen aina suostumus, Seppälä sanoo.
Suuri vaikutus elämänlaatuun
Leikkaukseton hoitovaihtoehto ei ole tähän asti ollut suositellusti käytössä Suomessa, mutta muutamissa syöpäkeskuksissa Euroopassa siitä on kokemuksia muutamien vuosien ajalta.
– Odotettavissa on, että noin 20 prosentille potilaista kasvain uusiutuu, jolloin leikkaukseen päädytään kaikesta huolimatta. Osa välttää leikkauksen kokonaan ja se on potilaiden elämänlaadun kannalta aivan huippujuttu. Näissä leikkauksissa joudutaan usein poistamaan peräsuoli kokonaan ja potilas joutuu käyttämään avannetta loppuelämänsä ajan, Seppälä sanoo.
Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat syövän uusiutumiseen. Tämä osio tutkimuksesta tehdään laboratoriossa.
– On mielenkiintoinen kysymys, miksi toisten potilaiden syöpäsolut vastaavat hoitoon ja toisten eivät. Eli pyrimme ymmärtämään syvällisemmin, mitä eroa on täydellisen kliinisen hoitovasteen saaneiden ja puutteellisen vasteen saaneiden syöpien koostumuksessa. Esimerkiksi mitkä solutyypit edistävät kasvaimen uusiutumista ja miten syöpäkudoksen muutokset vaikuttavat hoitoon eri vaiheissa, Seppälä kertoo.
Aiempien tutkimusten mukaan esihoitojen laajentaminen ja pitkittäminen voi vähentää leikkauksen tarvetta merkittävästi. On kuitenkin vielä epäselvää, kuinka pohjoismainen sädehoitokäytäntö vaikuttaa tuloksiin.
– Pyrimme vakiinnuttamaan leikkausta välttävän hoidon yleiseksi hoitokäytännöksi. Samalla haluamme kehittää esihoitoja niin, että täydellisen hoitovasteen saavuttaneiden potilaiden määrä kasvaa, Seppälä sanoo.
Lisätietoja:
Toni Seppälä, toni.seppala@pirha.fi, p. 044 472 2846
Ylilääkäri, yksilöllisen syövänhoidon kehittäminen, Tampereen yliopistollinen sairaala
Syöpätutkimuksen professori, Tampereen yliopisto