Vuonna 2018 käynnistetty Tesoman hyvinvointiallianssi on yksi Pirkanmaan hyvinvointialueen keskeisistä pilottihankkeista, jossa monituottajamallia on sovellettu käytännössä. Toiminta sijoittuu samana vuonna valmistuneeseen Tesoman hyvinvointikeskukseen, jossa useat toimijat tarjoavat sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja kirjastopalveluja saman katon alla.
Kuvaaja Anu Plym.
Vuonna 2018 käynnistetty Tesoman hyvinvointiallianssi on yksi Pirkanmaan hyvinvointialueen keskeisistä pilottihankkeista, jossa monituottajamallia on sovellettu käytännössä. Toiminta sijoittuu samana vuonna valmistuneeseen Tesoman hyvinvointikeskukseen, jossa useat toimijat tarjoavat sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja kirjastopalveluja saman katon alla.
Pirha: Allianssimalli luo aidon kumppanuuden
Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen näkee allianssimallin suurimpana vahvuutena sen, että se tuo aidon kumppanuuden palveluiden järjestämiseen.
– Perinteisesti vastuu on hyvinvointialueella, ja tuottaja vain tuottaa palvelut, mutta tässä mallissa hyödyt ja haitat jaetaan. Se luo vahvemman pohjan aidolle yhteistyölle, sekä mahdollisuuden palveluiden jatkuvalle kehittämiselle.
Kuosmasen mukaan monituottajamalli on osoittanut hyödyllisyytensä monilla eri tasoilla.
– Kustannussäästöjä suhteessa tavoitekustannuksiin syntyi jo heti alkuvaiheessa, mutta samalla lähes kaikki laadun mittarit on saavutettu. Palveluiden saatavuus on säilynyt erinomaisena koko matkan ajan, järjestökentän rooli on ollut merkittävä lisä, ja myös asukkaiden toiveita on pystytty toteuttamaan.
Sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen. Kuvaaja Sanna Liimatainen.
Tesoman lähtötilanteessa, ennen allianssimallin käynnistymistä, oli haasteita sekä henkilöstön saatavuuden että vanhojen toimitilojen suhteen. Sisäilmaongelmien vuoksi terveysasema joutui toimimaan kolmessa eri toimipisteessä.
– Nyt uudet tilat palvelevat myös muita toimijoita, ja henkilöstön saatavuus on parantunut. Loppukäyttäjille, alueen asukkaille tämä näkyy korkealaatuisena palveluna. Palveluiden saatavuus alueellamme on mittausten mukaan seudun kärkitasoa.
Taru Kuosmasen mukaan hyvistä kokemuksista huolimatta allianssimallilla on rajoitteensa, eli aivan kaikkiin tilanteisiin se ei sovi.
– Liian pieniin kokonaisuuksiin allianssimallia ei kannata soveltaa, eikä sitä pidä käyttää perushankintoihin. Mutta isoissa, kokonaisvaltaisissa palveluratkaisuissa se on kansainvälisestikin kiinnostava toimintamalli.
Mehiläinen: Yhdessä kohti laadukkaita palveluita
Myös Mehiläisen ulkoistuksista ja lääkäripalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Joonas Turunen näkee allianssimallin innovatiivisena tapana tuottaa sote-palveluita.
– Tämä on kansainväliselläkin tasolla uudenlainen tapa toimia. Allianssimalli on aiemmin tuttu esimerkiksi infrarakentamisesta, mutta nyt se yhdistää sotepalvelut sekä julkisen ja yksityisen sektorin vahvuudet. Mehiläisen näkökulmasta tämä on kiinnostava ja innovatiivinen hankintamalli.
Turunen nostaa esiin erona perinteisiin tuotantomalleihin erityisesti hyötyjen ja riskien jaon sekä läpinäkyvyyden.
– Olemme yhteisessä veneessä, eli kaikki kantavat vastuuta kaikesta. Yksityinen tuottaja ei ainoastaan tarjoa palveluita, vaan on mukana kokonaisvaltaisesti hyvinvointipalveluiden tuottavuuden kehittämisessä.
Myös taloudellinen hyöty jakautuu eri toimijoille ja vaikuttaa suoraan henkilöstön sitoutumiseen.
– Kannattavuus riippuu siitä, pystymmekö pysymään niin säästö- kuin laatutavoitteissakin. Kolmannella sopimuskaudella on edessä todellinen testi, kun tavoitteena on kustannusten alentaminen.
Turunen on ollut mukana allianssin johtoryhmässä sen perustamisesta lähtien ja kokee yhteistyön sujuneen rakentavasti.
– Päätökset tehdään yksimielisesti johtoryhmässä, ja tähän mennessä kaikesta on syntynyt yhteinen näkemys. Tämä on ollut poikkeuksellisen toimiva tapa kehittää palveluita.
Tesomalla pilotoitiin myös digiklinikkaa, joka onnistui niin hyvin, että sen toimintaa laajennettiin koko Pirkanmaan alueelle.
– Uskon, että allianssimalli voi tulevaisuudessa laajentua myös muille alueille niin Pirkanmaalla kuin muuallakin Suomessa. Meillä on käynnissä useita tutkimusprojekteja, joiden avulla saamme objektiivista dataa mallin toimivuudesta.
Setlementti Tampere: Yhteisöllisyys ei synny itsestään
Setlementti Tampere ry on ollut mukana allianssissa alusta, vuodesta 2018 asti. Järjestön roolina on ollut yhteisöllisyyden luominen ja kolmannen sektorin palvelujen koordinointi. Toiminnan sydämenä toimii kahvila, joka kokoaa ihmisiä yhteen. Toiminnanjohtaja Mervi Janhusen mukaan yhteistyö on sujunut hyvin niin henkilö- kuin organisaatiotasollakin.
– Olemme olleet todella tyytyväisiä, ja myös soteuudistuksen myötä toiminta on jatkunut sujuvasti. Vaikka olemme pieni toimija, meitä on kuultu ja mielipiteemme on otettu huomioon.
Setlementti on ollut mukana myös varhaisnuorisotyössä, mikä on Janhusen mukaan vahvistanut järjestön positiivista vaikutusta alueella.
– Olemme järjestäneet rakentavaa toimintaa nuorille, ja ilman allianssimallia monet tällaiset asiat saattaisivat jäädä toteuttamatta. Allianssi on toivottanut järjestöt tervetulleiksi hyvinvointikeskukseen.
Kuvaaja Anu Plym.
Kahvilan tavoitteena ei ole ollut taloudellinen kannattavuus, vaan yhteisöllisyyden tukeminen, ja siksi Setlementti on saanut toimintaan tukea allianssilta.
– Rahoitus pitää tulla joko taloudellisen tuoton kautta tai taloudellisen tuen kautta. Tämä on tärkeä huomio, jotta järjestötoiminta voidaan jatkossakin kytkeä osaksi monituottajuusmalleja.
Kaiken kaikkiaan Setlementti Tampere kokee allianssimallin onnistuneeksi ja on innostunut yhteistyöstä.
– Yhteisöllisyys ei synny itsestään, siihen tarvitaan oikea tila ja oikea henki. Nyt Tesomalle on syntynyt yhteisöjä yhteisön sisään – ja se tarkoittaa, että olemme onnistuneet, Mervi Janhunen hymyilee.
Monituottajuus on hyvinvointialueen strateginen linjaus. Lue lisää päätöksestä.