Taysissa on tänä vuonna tehty asukaslukuun suhteutettuna huomattavan paljon enemmän elinluovutuksia kuin muualla Suomessa. Tämä on onnistunut uuden toimintamallin ansiosta, joka syntyi yliopistosairaaloiden yhteistyönä, ja jota Tays ja HUS lähtivät pilotoimaan käytännössä syksyllä 2021.
Elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen -mallissa pyritään tavoittamaan paremmin kaikki mahdolliset luovuttajat.
– Aiemmin luovuttajiksi otettiin vain aivokuolleita potilaita. Meillä on kuitenkin paljon myös potilaita, joilla todetaan sellainen lohduton aivovaurio, joka ei lopulta johda aivokuolemaan. Uudessa mallissa myös tällainen saattohoitoon ohjattu potilas voi toimia elinluovuttajana kuolemansa jälkeen, sanoo elinluovutustoiminnan vastuulääkäri Jaakko Långsjö Taysista.
Vuoden vaikuttavuustekona yhteiskunta-kategoriassa palkittu toimintamalli pelastaa ihmishenkiä, parantaa potilaiden elämänlaatua ja säästää merkittävästi myös euroja. Långsjö on laskenut, että jos esimerkiksi yhtäkään luovutuskelpoista munuaista ei menetettäisi Suomessa, yhteiskunnan varoja säästyisi jopa 160 miljoonaa euroa vuodessa.
– Tämä ei ole tietenkään käytännössä mahdollista, mutta se osoittaa, että potentiaali on valtava. Kun yksi dialyysipotilas saa munuaissiirron ja dialyysihoidot päästään lopettamaan, siitä tulee 40 000 euroa vuodessa säästöä. Puhumattakaan siitä, miten hänen elämänlaatunsa paranee, Långsjö sanoo.
Palkitussa ydintiimissä ovat Långsjön lisäksi toimineet elinluovutuskoordinaattorit Salla Salin ja Maria Viitala sekä leikkaussalista anestesiasairaanhoitajat Päivi Holmberg ja Michael Kohvakka.
Palkinnot myös Sydänsairaalalle ja Tays Syöpäkeskukselle
Vaikuttavuusseura ry palkitsi vaikuttavia tekoja kolmessa eri kategoriassa: yhteiskunta, toimintakulttuuri ja palvelut. Lisäksi neljä tekoa ansaitsi arviontiraadin erityismaininnan ajankohtaisuuden, uskalluksen ja hukan poiston kulttuuria edistävän pyrkimyksen airueina.
Sydänsairaala palkittiin palvelut-kategoriassa uudesta Omasydän-mobiilisovelluksesta, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisen etähoitopalvelun sepelvaltimotautipotilaille. Tays Syöpäkeskus puolestaan on kehittänyt keinoja vähentää lääkehukkaa ja lääkehävikkiä syöpähoidoissa, mistä irtosi erityismaininta.
Kilpailuun tuli yhteensä 15 ehdotusta. Valintaraadin puheenjohtajana toimi eduskunnan varapuhemies Paula Risikko, ja raatiin kuului edustajia politiikasta, terveysalalta, sosiaalialalta, tutkimuksesta ja yrityksistä.
Arvioinnissa korostettiin tekojen todennettavaa vaikuttavuutta, vaikuttavuuden laajuutta ja merkittävyyttä sekä juurtumista käytäntöön ja toimintakulttuuriin. Lisäksi arvioissa otettiin huomioon teon käytännöllisyys, skaalautuvuus, innovatiivisuus sekä teolle asetettu tavoitteellisuus.
Vuosittaisella Vuoden vaikuttavuusteko -kilpailulla Vaikuttavuusseura haluaa herättää valtakunnallista vaikuttavuuskeskustelua ja erilaisin esimerkein konkretisoida, miten vaikuttavuutta parannetaan tuloksellisesti.
Palkitut vaikuttavuusteot 2023:
Yhteiskunta-kategoria: Elinluovutustoiminnan kehittäminen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa elinsiirtojen lisäämiseksi Suomessa
Elinsiirteistä on kansallinen ja kansainvälinen pula. Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays) on kyennyt elinluovutustoimintaansa kehittämällä lisäämään elinluovuttajien määrää Suomessa. Teon avulla elinluovutusten määrää voidaan lisätä, hoitaa elinhäiriöitä, parantaa potilaiden elämänlaatua ja pelastaa jopa henkiä. Munuaisluovutukset vähentävät lisäksi kalliiden munuaiskorvaushoitojen tarvetta ja aiheuttavat merkittäviä, vuositasolla miljoonien eurojen yhteiskunnallisia säästöjä. Elinluovutustoiminnan kehittäminen on vaikuttavaa sekä kansalaisen että päättäjän kannalta. Teolla on selkeä näyttö vakiintuneesta käytännöstä ja innovatiivisuudesta ja se on kansantaloudellisesti merkittävä.
Palvelut-kategoria: Sydänsairaalan sepelvaltimotaudin Omasydän-etähoitopalvelu
Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten merkittävin tautiryhmä, ja sepelvaltimotauti on yleisin suomalaisten kuolinsyy. Sepelvaltimotautiin kuolee vuosittain 11 000 suomalaista, eikä perinteisillä terveydenhuollon keinoilla ole riittävästi saavutettu toivottuja tuloksia sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa. Teko hidastaa systemaattisesti sepelvaltimotaudin etenemistä hyödyntäen modernia digitaalista teknologiaa mobiilisovelluksen avulla etähoidon muodossa – tavoitteena valtimosairauden riskitekijöiden kokonaisvaltainen hoito. Teko on kansanterveydellisesti sekä kansantaloudellisesti merkittävä, vahvaan vaikuttavuusnäyttöön perustuva ja kansallisesti skaalattavissa oleva, mikä osaltaan helpottaa henkilöstöpulan painetta ja parantaa järjestelmän integraatiota.
Toimintakulttuuri-kategoria: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuushoidon palvelualueen toipumisorientaatioon perustuva toimintakulttuuri
Toipumisorientaatioon perustuvan toimintakulttuurin tavoitteena on tukea asiakkaiden toipumista ja kuntoutumista. Tavoitteena on, että asiakkaat voivat elää mahdollisimman hyvää ja mielekästä elämää mielenterveys- tai riippuvuusoireistaan huolimatta. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluiden kulttuurimuutos on ollut merkittävä saavutus. Kulttuurimuutos on perustunut toipumisorientaatioon, jossa asiakkaan omat kokemukset ja tavoitteet ovat keskeisessä roolissa. Kulttuurimuutos on vaikuttanut positiivisesti palveluiden laatuun ja asiakkaiden kokemuksiin. Teko on selkeästi toimintakulttuurin muutokseen tähtäävä, pitkäjänteisen, laajasti eri toimijoita osallistavan työn lopputulos, joka on tavoitteellinen ja näyttöön perustuva.
Erityismaininnat:
Toimintakulttuuri: Syövän lääkehoidon kehittäminen Tays Syöpäkeskuksessa
Lääkejätteen syntyä ja lääkehävikkiä voidaan hillitä optimoimalla annostelua injektiopullokokojen tietoa hyödyntäen. Arviointiraati haluaa antaa erityismaininnan pyrkimyksestä kehittää tietoteknologiaa hyödyntävää mahdollisuutta parantaa niukkojen resurssien riittävyyttä syövän lääkehoidossa. Arviointiraati katsoo teon edistävän hukan poiston kulttuuria ja tuovan esiin automatisaation potentiaalia.
Yhteiskunta: HUS:n Psykoterapian palveluseteli ja Psykoterapian laaturekisteri
Lähes joka kolmas sairastuu elämänsä aikana johonkin mielenterveyden häiriöön, mutta vain viidesosan arvioidaan saavan mitään psykiatrista hoitoa ja yli puolen jäävän vaille hoitosuositusten mukaista hoitoa. Arviointiraati haluaa antaa psykoterapian palveluseteli ja laaturekisteri -teolle erityismaininnan sen ratkaisukeskeisyyden vuoksi merkittävän potilasryhmän hoidon saatavuuden parantamisessa. Arviointiraati katsoo laaturekisterin tarjoavan rikasta, systemaattisesti koostettua tietoa aiemmin heikosti seuratulta osa-alueelta. Psykoterapian palveluseteleillä ja laaturekisterillä pyrittiin parantamaan hoidon saatavuutta, laatua, yhdenvertaisuutta ja vaikuttavuutta.
Toimintakulttuuri: LABlanssi-toimintamalli Etelä-Karjalassa
LABlanssi-hanke ja -toimintamalli pyrkii muuttamaan ja tuomaan vaihtoehdon perinteiseen tutkintotavoitteelliseen opetusstrategiaan ja -kulttuuriin, jossa oppilaitoksen ja työelämän todellinen yhteistyö voi nykyisellään jäädä hyvin rajoittuneeksi. LABlanssi-hankkeessa ensihoidon opiskelijat tekevät työelämäharjoittelua ambulanssissa, jonka miehistönä toimii Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kehittäjäensihoitaja sekä vuoroviikoin neljä LAB-ammattikorkeakoulun ensihoidon lehtoria sekä simulaatio-ohjaaja, kaikki hoitotasoisia ensihoitajia. Arviointiraati haluaa antaa LABlanssi-hankkeelle ja toimintamallille erityismaininnan sen pyrkimyksestä antaa opiskelijalle erinomaiset valmiudet siirtyä suoraan työelämään. Arviointiraati katsoo, että teko on ansiokas pyrkimys kehittää koulutusyhteistyön vaikuttavuutta ja tuo esiin osaamisen keskeisen merkityksen vaikuttavuuden edistämisessä.
Toimintakulttuuri: Attendon vaikuttavuuskulttuuri
Hoivakriisin jälkeen Attendo havaitsi merkittävän uudistustarpeen yhtiön toimintakulttuuriin ja toimintamalleihin. Toimintakulttuurin muuttamiseksi Attendo on tehnyt systemaattisen ja henkilöstön vahvasti osallistavan muutosmatkan vuosina 2020–2023. Arviointiraati antaa teolle erityismaininnan uskalluksesta tarttua havaittuihin ongelmakohtiin systemaattisesti, moniammatillisesti ja moniulotteisesti. Arviointiraati katsoo toimintakulttuurin muutoksen olevan vaikuttavaa, vahvasti näyttöön perustuvaa ja tukevan monipuolisesti niin henkilöstön kuin asiakkaidenkin hyvinvoinnin positiivista muutosta.