Seksuaalirikoksen jäljet johtavat usein yöelämään - tavoitteena turvallinen bilettäminen

Tällä viikolla opiskelijatapahtuma Hämeenkadun Approssa voi jutella siitä, millainen käytös luo turvallisuutta ravintolassa ja saada mukaansa Älä jää yksin -haalarimerkin. Nuorten ja nuorten aikuisten pariin on johdattanut havainto, että moni seksuaalirikos juontaa juurensa ravintolailtoihin.

Artikkeli
Ihmisiä tanssimassa hämärässä tilassa

– Seksuaalirikoksen uhreilta selviää, että hyvin usein raiskaustilanne lähtee liikkeelle ravintolasta, kertoo kriisityöntekijä Mervi Talvitie Setlementti Tampereesta.

– Halusimme tuoda tietoa ja ymmärrystä turvallisesta ravintolakäyttäytymisestä sekä nuorille ravintolan asiakkaille että ravintoloiden henkilökunnalle.

Turvallisempaa ravintolakäyttäytymistä ovat olleet  yhteisessä projektissa edistämässä Pirkanmaan hyvinvointialueen seksuaalirikostukikeskus eli seri-tukikeskus ja Setlementti Tampere. Seksuaaliseen häirintään halutaan nykyään puuttua aiempaa herkimmin, joten työlle on ollut tilausta. Toisaalta myös ravintolaelämän lieveilmiöt, esimerkiksi huumaaminen, vaikuttavat yleistyneen.

– Pääsanomamme on, että bilettäminen on ok, mutta seksuaalinen häirintä ei ole ok, painottaa kriisityöntekijänä Pirkanmaan hyvinvointialueella toiminut Suvi Viksten.

Tredun Hepolammin yksikössä käytiin juttelemassa seksuaalirikoslain muutoksista, suostumukseen liittyvistä kysymyksistä sekä ravintolaelämästä kahden eri luokan kanssa viime vuonna. Seksuaalista häirintää on tärkeää käsitellä juuri täysi-ikäistyvien nuorten kanssa, koska monet heistä alkavat käydä juhlimassa ravintoloissa. Monella ei ole käsitystä siitä, mikä kuuluu asiaan ravintolassa ja mikä ei.

– Keskustelut nuorten kanssa pohjautuivat kuvitteellisiin, mutta todentuntuisiin tarinoihin, Suvi Viksten valottaa.
– Nuoret innostuivat keskusteluista ja saivat niistä oivalluksia. Esimerkiksi tavallisena pidetty asia tunnistettiinkin seksuaaliväkivallaksi.

Turvallisen bilettämisen materiaalia ravintoloihin

Tampereella rakennettiin viime vuonna yhteistyötä myös ravintoloiden kanssa.  Erityisesti nuorten suosimiin ravintoloihin on jaettu turvallisen bilettämisen materiaalia, kuten vessoihin kiinnitettäviä julisteita ja asiakkaille jaettavia lehtisiä. Koulutustakin suunniteltiin ravintolatyöntekijöille, mutta osallistujamäärä jäi liian pieneksi.

– Vaikuttaa siltä, että turvallisuus- ja ravintola-alalla kaivataan tietoa seksuaalirikosten taustatekijöistä, ja häirintä voi olla ongelma myös työntekijöille itselleen, Mervi Talvitie sanoo.

– Haluamme kasvattaa tietoisuutta rikoksiin johtavista tapahtumaketjuista ja siitä, miten toimia pienissäkin valinnoissa oikein ja puuttua tilanteisiin, jotka voivat johtaa rikokseen.

Apua saa hakea

Kriisityön ammattilaiset tiivistävät turvallisen ravintolaelämän aakkoset muutamaan kohtaan. Nuorten ja vähän varttuneempienkin illanviettäjien kannattaa syödä ennen juhlimista ja juoda välillä vettä. Ravintolassa juomia ei pidä jättää vartioimatta eikä ottaa juomia vastaan tuntemattomilta. Lisäksi on tärkeää huolehtia myös kavereista. 

– Vaikka on humalassa, voi hakea apua ja on oikeus saada apua, Setlementti Tampereen seksuaaliväkivaltatyöntekijä Sini-Satu Kuninkala painottaa.

– Rikoksen uhriksi joutuminen ei ole oma syy.

Varsinainen projekti päättyi viime vuoden loppuun, mutta sen synnyttämät ajatukset ja toimintatavat elävät ja kehittyvät edelleen

– Projekti on antanut uudenlaista tapaa ajatella ennakoivasti ja tunnistaa riskitilanteita, toteaa Suvi Viksten.

– Kipinä ja halu tehdä asioille jotakin on herännyt myös Hämeenlinnassa ja Seinäjoella, samoin Turussa.  Nuorten kohtaaminen jatkuu Appron jälkeen esimerkiksi TAMKin ja Tampereen yliopiston tapahtumissa.

Teksti: Anna-Mari Martikainen

Tuoreimmat ajankohtaiset