Pirkanmaan hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä edistää työnyrkki, johon kuuluvat tietojohtamisen suunnittelija Riikka Sujamo ja avopalveluiden kehittäjäsosiaalityöntekijä Elina Perkiö.
– Olemme julkaisseet Pirkanmaan hyvinvointialueelta sosiaalisia raportteja, joissa on kootusti tietoa ja toimintasuosituksia muun muassa köyhyydestä, asunnottomuudesta ja huumeilmiöistä, Riikka Sujamo kertoo.
Sosiaalinen raportointi auttaa hahmottamaan laajempia ilmiöitä
Sosiaalihuollon ammattilaiset tuottavat havaituista epäkohdista tietoa ja toimintasuosituksia sosiaalisiin raportteihin, jotka viedään eteenpäin hyvinvointialueen päätöksentekoon. Tietoa kerätään mahdollisimman moniäänisesti asukkailta, asiakkailta, viranomaisilta, järjestöiltä, palveluntuottajilta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisilta.
Kuka tahansa, asukas, järjestön edustaja, viranomainen tai sote-ammattilainen voi tuoda havaintonsa ja ehdotuksensa esille täyttämällä rakenteellinen sosiaalityö -sivulta löytyvän sosiaalisen raportoinnin lomakkeen.
– Meille tuli esimerkiksi Tampereen turvakodeilta keväällä 2024 useita sosiaalisen raportoinnin lomakkeita. Niissä toivottiin parempaa tiedonkulkua moniammatillisissa verkostoissa, jotta asiakkaiden asioita voitaisiin edistää sujuvammin, Sujamo mainitsee.
Näiden yhteydenottojen pohjalta laadittiin lähisuhdevallan raportti, joka valmistui tammikuussa 2025. Sosiaalisissa raporteissa tarkastellaan eri ilmiöitä laajasti ja tutkimusperustaisesti. Raporttiin sisältyy yhteiskunnallista analyysiä ja ratkaisuehdotuksia.
Raportin suositukset sujuvoittavat asiakkaan saamia palveluja
Valmistuessaan sosiaalinen raportti lähtee kommenteille hyvinvointialueen johtajille. Jotkut suosituksista voivat olla pieniäkin muutoksia työn järjestämisessä. Osa taas on monimutkaisempia yhteiskunnallisen päätöksenteon aiheita, jotka vaativat aluevaltuuston valiokunnan päättäjiltä valintoja.
– Esimerkiksi köyhyysraportissa toimenpide-ehdotuksena esitettiin muun muassa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen laajempaa käyttöä sosiaalityön välineenä. Asiaa selvitetään parhaillaan sisäisesti vastaavan sosiaalihuollon johtajan ja palvelulinjojen johtajien johdolla. Nopeana toimenpiteenä haluttiin vahvistaa asukkaiden ja ammattilaisten talous- ja etuusymmärrystä, ja aiheesta saatiin artikkeli syksyn 2024 asukaslehteen, Sujamo kuvailee.
Suositusten edetessä käytännöiksi, niitä seurataan. Sosiaaliseen raporttiin lisätään aina toimintasuosituksien yhteyteen ehdotukset seurannan vastuuhenkilöstä ja mittareista.
– Jotta muutoksen etenemistä voidaan arvioida, tarvitaan pitkäaikaista seurantaa. Prosessien toteutus ja käyttöönotto vievät usein aikaa, eikä vaikutuksia voida havaita heti. Ne tulevat näkyviksi yleensä vasta vuoden tai kahden kuluessa, Sujamo lisää.
Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma
Pirkanmaan hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma hyväksyttiin joulukuussa 2024, ja sen mukaan toimitaan vuoden 2025 ajan.
Suunnitelma sisältää useita kehittämistoimenpiteitä:
- Lisätään hyvinvointialueen työntekijöiden tietoisuutta rakenteellisesta sosiaalityöstä.
- Edistetään sosiaalihuollon ammattilaisten mahdollisuutta toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä.
- Seurataan kansallisia ilmiöitä ja peilataan niitä alueelliseen tietoon rakenteellisen sosiaalityön keinoin.
- Vahvistetaan hyvinvointialueen tiedolla johtamista ja vaikuttamista sekä kansallisella että alueellisella tasolla.
Lue lisää Pirkanmaan hyvinvointialueen rakenteellisesta sosiaalityöstä: Rakenteellinen sosiaalityö. Löydät sivuilta myös rakenteellisen sosiaalityön alueellisen toteutussuunnitelman ja Tätä on rake -blogin.
Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaan on laadittu kansallinen mallipohja THL:n hallinnoimassa Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projektissa, jota muokattiin Pirkanmaan hyvinvointialueen tarpeisiin sopivaksi Suomen kestävän kasvun ohjelman Hoppu-hankkeessa.
Molemmat hankkeet ovat saaneet rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.