Sukupuoli-identiteetin tutkimuksen parissa jo 15 vuoden ajan työskennellyt Teemu Kärnä on nähnyt yhteiskunnan suhtautumisen sukupuolen moninaisuutta kohtaan vapautuneen ja laajentuneen. Tämä muutos näkyy tutkimuspoliklinikan tehtäväkentässä.
– Vuosia sitten ihminen ei saanut vaihtaa edes etunimeään ilman meidän lausuntoamme. Nykyisin ihmiset voivat vapaasti korjata nimensä ja myös merkinnän omasta sukupuolestaan väestötietojärjestelmään ilman lääkärin lausuntoa. Meitä tarvitaan silloin, jos ihminen tahtoo sukupuolen korjaushoitoihin eli haluaa muuttaa sukupuolen fyysisiä ominaisuuksia, Teemu tiivistää.
Teemu täsmentää, että vaikka hän työskentelee psykiatrina, sukupuoli-identiteetin poliklinikalla ei palvella mielenterveyteen liittyvissä asioissa.
– Meillä ei ole täällä psykiatrista vastuuta, vaan minun tehtäväni on arvioida, johtavatko meillä tehtävät tutkimukset fyysisiin korjaushoitoihin.
Työtä positiivisen muutoksen ja tasa-arvon hyväksi
Työssään Teemu näkee kaksi näkökulmaa, jotka tekevät siitä mielekästä ja innostavaa. Ensimmäisen näkökulma liittyy ihmisen yksilölliseen kokemukseen.
– Kun sukupuolen korjaushoidot kohdistetaan oikein, ihmisen hoidoista saama hyöty ja koko elämänlaadun parantuminen on valtava muutos. Tuntuu merkitykselliseltä saada olla osa niin suurta positiivista muutosta.
Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla tehtävällä työllä on toisaalta laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
– Koen tekeväni myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Edelleen meillä yhteiskunnassa kohdellaan vähemmistöjä tavoilla, jotka aiheuttavat vähemmistöön kuuluville pahoinvointia. Saan tässä mielessä osaltani olla vastarinnassa ja kohdella vähemmistöön kuuluvia ihmisiä samalla tavalla kuin kaikkia muitakin, Teemu toteaa.
Teemu nostaa esiin myös koko tutkimuspoliklinikan tiimin työn tärkeyttä. Lisäksi hän antaa kiitoksensa Taysin eri yksiköille, jotka tekevät yhteistyötä sukupuolen korjaushoitoihin liittyvissä asioissa: näitä ovat muun muassa hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikka, plastiikkakirurgia, foniatrian poliklinikka ja ihotautiyksikkö.
Tutkimuspoliklinikalla arvioidaan korjaushoidoilla saavutettavaa hyötyä
Vaikka sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan tehtävät ja koko lääketieteen suhtautumistapa sukupuolen moninaisuuteen ovat muuttuneet, historian painolasti näkyy Teemun mukaan poliklinikan työssä edelleen.
– Psykiatrian ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen välinen suhde on historian vuoksi edelleen varsin jännitteinen. Työtäni vaikeuttaa, jos ihminen ei koe voivansa luottaa minuun ja siihen, että haluan hänen parastaan.
Teemu korostaa, että jokaisen ihmisen kokemus omasta sukupuoli-identiteetistä on aito ja autenttinen.
– Jokainen ihminen on omien tunteidensa ja kokemustensa paras tulkki. Jokaisella ihmisellä on myös oikeus määrittää oma sukupuoli-identiteettinsä, siihen minä en puutu. Poliklinikalla me arvioimme asiaa lääketieteellisestä näkökulmasta ja haemme vastausta siihen, onko kokonaistilanne niin selkeä, että ihmisen voi ajatella hyötyvän usein pysyvästi kehoa muokkaavista hoidoista ja onko hoidot ylipäätään mahdollista toteuttaa turvallisesti.
– Potilas on tutkimuksessa mukana oman autenttisen kokemuksensa kanssa, minä psykiatrian osaamiseni kanssa. Teemme tätä työtä yhdessä.
Asenteet kehittyneet – kokonaisuuden ymmärtäminen tärkeää
15 vuodessa yhteiskunta on Teemun näkökulmasta mennyt paljon eteenpäin sukupuolen moninaisuuteen liittyvissä asioissa, ja iso osa suomalaisesta yhteiskunnasta on mukana nykyaikaisessa kehityksessä. Haasteena hän näkee yhteiskunnan eritahtisuuden.
Toisena isompana yhteiskunnallisena haasteena on Teemun mielestä myös kokonaisuuden ja aiheen laajuuden ymmärtäminen.
– Mitä enemmän opimme sukupuolesta ja sen kokemuksesta, sitä enemmän samalla opimme siitä, mitä ei vielä tiedetä. Vaatii nöyryyttä pysähtyä sukupuolen moninaisuuden edessä. Tietynlainen kiireettömyys olisi tärkeää etenkin nuoremmilla ihmisillä, kun puhutaan pysyvästikin kehoa muokkaavista hoidoista. Miten ne ratkaisut, joita tänään teen, vaikuttavat koko loppuelämääni.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ydinarvoina
Teemu kokee tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden paitsi sivistysyhteiskunnan kivijalaksi myös itselleen henkilökohtaisesti hyvin tärkeäksi asiaksi.
– Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus merkitsee minulle yhteiskuntamallia, jossa itse haluan toimia. Se on toisaalta myös suomalaisuuden kirkkainta ydintä. Olemme tottuneet esimerkiksi siihen, että kaikkien perheiden lapset käyvät samaa koulua ja ihmisiä kohdellaan kunnioittavasti.
– Suomalaisessa yhteiskunnassa meillä on tiettyä sydämen sivistystä ihmisten kunnioittavaan kohteluun.
Enemmistön suhtautuminen vaikuttaa vähemmistön asemaan
Teemu näkee, että jokainen voi omalla toiminnallaan ja asenteellaan edistää monimuotoisuutta kohtelemalla toisia ihmisiä kunnioittavasti ja arvostavasti.
– Jokainen voi myös halutessaan käydä läpi omia ennakkokäsityksiään, hieman kyseenalaistaakin oman mielen itsestäänselvyyksiä ja tämän työskentelyn kautta ohjata ajatteluaan monimuotoisuutta paremmin huomioivaksi.
– On tehty tutkimustakin siitä, että sallivuus vähemmistöjä kohtaan johtaa vapautuneempaan ja psykologisesti turvallisempaan ilmapiiriin, jossa myös enemmistö voi paremmin.
Lopuksi Teemu painottaa lääketieteen vallitsevaa suhtautumistapaa sukupuolen moninaisuuteen.
– Erilaiset seksuaalisuudet ja sukupuoli-identiteetit ovat täysin tervettä ja luonnollista sukupuolen moninaisuutta.