Sisältöjulkaisija

Readspeaker

Professori Pertti Mustajoki: Lihavuuden aiheuttamat sairaudet maksavat Suomelle vuosittain 3,5 miljardia euroa

Lihavien määrä on noussut kaikissa ikäluokissa. Lihavuus ja sairaudet kulkevat käsi kädessä. Mitä lihavampi ihminen on, sitä todennäköisemmin hänellä esiintyy monta samanaikaista sairautta. Miten saamme lihavuuden aiheuttamien sairauksien määrän laskuun?

Artikkeli
Vaikuttavuuskeskus: kuukauden teema.

Suomessa terveysvalistusta ja sitä kautta lihavuuden ennaltaehkäisyä tehdään ravitsemussuositusten kautta. 

– Lihavuusluvut osoittavat, että olemme täysin epäonnistuneet lihavuuden ennaltaehkäisyssä. Valistuksesta huolimatta lihavuusluvut ovat nousseet jyrkästi, aloittaa Pertti Mustajoki.

Pertti Mustajoki on sisätautien ja aineenvaihdunnan erikoislääkäri ja professori. 

Suomalaisista aikuisista 1,2 miljoonaa on lihavia 

Mustajoki kertoo Suomessa vuonna 2022 tehdystä laajasta lihavuutta käsittelevästä tutkimuksesta yleisten sairauksien yhteisenä riskitekijänä. Tutkimuksessa verrattiin lihavia (painoindeksi yli 30) normaalipainoisiin (painoindeksi alle 25). Tutkimuksen tulos on huolestuttavaa luettavaa.

Lihavilla tyypin 2 diabeteksen sairastumisriski on yli 12-kertainen verrattuna normaalipainoisiin. Unihäiriöiden riskikerroin on yli kuusinkertainen, sydämen vajaatoiminta yli nelinkertainen ja kohonnut verenpaine yli kolminkertainen. 

Luettelo on pitkä ja vaikuttaa ihmisen terveyteen kokonaisvaltaisesti. Lihavilla ihmisillä on suurempi riski sairastua vakavasti, saada syöpä, sisäelintulehdus tai vaikkapa sydäninfarkti. Mitä lihavampi ihminen on, sitä todennäköisemmin hänellä esiintyy monta samanaikaista sairautta.

– Suomalaisista aikuisista 1,2 miljoonaa on lihavia ja määrä on kasvava. Lihavuus maksaa yhteiskunnalle jo nyt 3,5 miljardia euroa eri sairauksien muodossa, tuo Mustajoki esille.

Sairaudet eivät ole ainoa kuluerä. Mustajoki kertoo myös, että lihavien ikääntyneiden on laskettu tarvitsevan ympärivuorokautista hoivaa monta vuotta aikaisemmin kuin normaalipainoisten. Laskelmalliseksi lisäkustannukseksi on arvioitu noin 800 000 euroa vuodessa.

Lihavuudesta koituu yhteiskunnalle myös muita kuluja. Kansainvälisten tutkimusten mukaan työelämän on arvioitu menettävän lihavuuden takia useita miljardeja euroja varhaisen eläkkeelle siirtymisen, heikentyneen työtehon ja lisääntyneen sairastavuuden vuoksi. 

Lihavien määrä lähti nousuun 40 vuotta sitten

Kaikissa länsimaissa painoindeksin 30 ylittäneiden määrä lähti nousuun 1975–80 välisenä aikana. Käyrä on ollut siitä lähtien jatkuvasti nousussa. 

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii väestön terveyttä kuuden vuoden välein. Kuuden viime vuoden aikana lihavia on tullut 100 000 lisää. Tämä näkyy myös sairauksissa. Esimerkiksi diabetesta sairastavien määrä on kasvanut peräti 40 % kolmessatoissa vuodessa.

Lihavuus ei ole ainoastaan aikuisväestön ongelma. THL:n tilastojen mukaan lähes joka viidennellä 1–6-vuotiaalla paino ylittää painoindeksin 25 eli heillä on ylipainoa. Iän kasvaessa määrä kasvaa ja joka neljäs 13–16-vuotiaista on jo ylipainoinen.  

– Luvut osoittavat nousua kaikissa ikäluokissa ja tämä koskettaa suuria ihmismääriä. Aikuisilla ylipainoisten ja lihavien määrä on neljässäkymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Lapsilla ja nuorilla ylipainoisten ja lihavien määrä on samassa ajassa kolminkertaistunut. Tilanne on hälyttävä, Mustajoki kertoo.

Mistä lihavuuslukujen jyrkkä nousu johtuu?

Mustajoki valaisee, miksi tänä päivänä ravinnosta saadaan kaloreita enemmän kuin kulutetaan. Viimeisten 40 vuoden aikana epäterveellisten ja kaloripitoisten ruokien ja juomien myynti ja markkinointi on tehostunut ja kasvanut ennennäkemättömällä tavalla.

Kaloripitoiset juomat, kuten sokerilimonadit, mehut, energiajuomat ja oluet, lihottavat helposti. Nesteet kulkevat suolistossa nopeasti eivätkä aiheuta kylläisyyden tunnetta. Kaloripitoisista juomista saatu ylimääräinen energia varastoituu rasvaksi.

Syödessä kiinteä ruoka venyttää mahalaukkua. Maha aistii sen, kun sopiva määrä on sisällä ja tunnemme sen kylläisyytenä. Vatsa tuntee kylläisyyttä vain kiinteän ruoan määrästä, ei kaloreista. 

Terveellistä ruokavaliota noudatettaessa on tärkeää tarkistaa elintarvikepakkauksen ravintosisältömerkinnöistä, kuinka paljon kaloreita saadaan sadasta grammasta ruokaa. Esimerkiksi lihapullat ja muusi sisältävät 135 kcal/100 g, hampurilaisateria 300 kcal/100 g ja sipsit 500 kcal/100 g. Keskimäärin ihminen syö 400–500 g aterialla, joten näillä esimerkeillä sama kylläisyyden aste saavutetaan vähimmillään 540 kalorilla ja enimmillään 2000 kalorilla.

– On tutkittu, että paino pysyy hallinnassa, kun täyttää vatsansa ruoalla, jonka energiatiheys on 150 kcal/100 g tai sen alle. Useimmat ruokamarkettien perinteiset valmisruoat ovat sillä tasolla, Mustajoki kertoo.

Ruokatarjonta on muuttunut – kaloreita tulee helposti liikaa

Mustajoki kävi mittaamassa ruokakauppojen juomien, sipsien, makeisten, jäätelöiden, keksien, murojen, pikaruokien, rasvaisten maitovalmisteiden ja rasvaisten lihavalmisteiden hyllymetrit. Selvisi, että ne vievät tilaa noin 40 % kaikista elintarvikeosaston hyllymetreistä. Nämä tuotteet ovat ruokapyramidin huipulla ja Ruokavirasto ohjaa syömään niitä vain harvoin ja harkiten.

– Suurin ongelma on se, että näiden kaikkien määrät, saatavuus ja markkinointi on kasvanut valtavasti. Ruokakauppojen massiivinen tarjonta lisää epäterveellisten tuotteiden myyntiä, Mustajoki huokaa.

Mustajoki on seurannut kaupoissa tapahtunutta suurta muutosta. Viimeisten 10–15 vuoden aikana makeisia on alettu myydä myös muualla kuin ruokakaupoissa ja kioskeissa. Niitä myydään nykyään monen metrin mittaisinä riveinä halpahalleissa, rautakaupoissa, kodinelektroniikkakaupoissa ja joskus jopa lastenvaateosastolla, kuten Helsingin Stockmannilla.

– Ihmisiä houkutellaan ostamaan enemmän ja isompia määriä. Makeisten pakkauskoot ovat 90-luvun alusta alkaen kasvaneet ja isoja pakkauksia myydään alemmalla kilohinnalla kuin pieniä. Makeiset ja sipsit ovat usein tarjouksessa, jossa niitä myydään enemmän alhaisemmalla hinnalla. 

On myös muita tekijöitä, jotka lisäävät epäterveellisten tuotteiden myyntiä. Esimerkiksi hampurilaisaterioita markkinoidaan lapsille leluilla ja lapsiin vetoavalla markkinointikuvastolla. 

– Kun lapsi on toistuvasti kokenut hampurilaisravintolassa antoisia hetkiä, joissa yhdistyvät lelut ja maittava ruoka, tulee lapsista elinikäisiä hampurilaisten ystäviä, Mustajoki toteaa.

Mitä tulisi tehdä toisin, jotta lihavuus ja sen aiheuttamat sairaudet vähenisivät? 

– Jotain pitää tehdä eri tavalla. Nyt on tehty vain valistustyötä ja se ei riitä, sillä siitä huolimatta lihavuuden määrä on kasvanut jyrkästi, Mustajoki kiteyttää.

Mustajoki on laatinut yhdessä Terve Paino ry:n asiantuntijoiden kanssa listan, jossa määritellään ne haitalliset elintarvikkeet, joita vähentämällä ylipaino on mahdollista kääntää laskuun. Ehdotuksen toimenpiteet kohdistuvat epäterveellisten elintarvikkeiden myyntiin ja markkinointiin ja kaipaavat päättäjiltä lakeja ja säädöksiä. 

Terve Paino ry:n luokittelee epäterveellisiksi elintarvikkeiksi makeiset ja suklaan, yli 5 % sokeripitoiset juomat, yli 10 % sokeria sisältävät keksit ja murot, runsaasti sokeria ja kovaa rasvaa sisältävät maitotuotteet, perunalastut ja muut vastaavat suolaiset naposteltavat, makkarat sekä kalorimäärän 200 kcal/100 g ylittävät hampurilaiset, uppopaistetut perunat ja pitsat.

Terve Paino ry esittää epäterveellisten elintarvikkeiden myyntiin ja markkinointiin seuraavia toimenpiteitä: 
•    Hintoja tulee nostaa verotuksella. 
•    Alennustarjoukset tulee kieltää. 
•    Isojen pakkauskokojen kilo- tai litrahinnan tulee olla sama kuin pienissä pakkauksissa. 
•    Lapsille markkinointi ja lelujen jakaminen elintarvikkeiden yhteydessä tulee kieltää.

Mustajoen mukaan hallituksen päätös nostaa makeisten ja suklaan arvonlisävero 25,5 prosenttiin ei ole riittävä. 

– Tarvitaan haittaveroa, jotta kaikki epäterveelliset elintarvikkeet olisivat selvästi kalliimpia, Mustajoki korostaa.

Terveiset hyvinvointialueille ja Suomen päättäjille

Mustajoki lähettää terveisensä.

– Päättäjät, 3,5 miljardia euroa vuodessa on valtava kuluerä budjetissa, eikä pelkällä valistustyöllä voida hillitä lihavuuden aiheuttamien kustannusten kasvua. Jos suomalaisten lihavuutta saataisiin vähennettyä edes kolmanneksella, se voisi kattaa hyvinvointialueiden 1,4 miljardin euron vajeen. Vain lainsäädännön avulla voidaan tehokkaasti vähentää epäterveellisten elintarvikkeiden myyntiä ja markkinointia, ja näin vaikuttaa ihmisten kulutusvalintoihin. Muita keinoja lihavuuden aiheuttamien ongelmien vähentämiseen ei ole näkyvissä.

Vaikuttavuuskeskuksen syyskuun teema: Kansantaudit

Tämä kirjoitus on osa Vaikuttavuuskeskuksen kansantautien teemakuukautta ja se on julkaistu alun perin Vaikuttavuuskeskuksen verkkosivuilla.

Sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskus on osa STM:n johtamaa vaikuttavuuden edistämisen kansallista kokonaisuutta. Vaikuttavuuskeskusta valmistellaan Pirkanmaan hyvinvointialueen koordinoimana EU:n Kestävän kasvun ohjelman RRP-rahoitteisessa Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla uusilla toimintatavoilla (HOPPU) -hankkeessa. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Euroopan unionin lippu. Euroopan unionin rahoittama NextGenerationEU.

Teksti: Virpi Andersin