Pitkäaikaissairauksien seurantasuositus on Pirkanmaan hyvinvointialueen vastaanottopalveluiden ammattilaisille suunnattu työväline. Seurantasuosituksesta on hyötyä erityisesti silloin, kun asiakkaalla on useita diagnosoituja pitkäaikaissairauksia. Työväline tuottaa ammattilaisille nopeasti ja helposti suositukset asiakkaan laboratoriokokeista ja suunnitelluista terveydenhuollon kontakteista.
– Tavoitteena on ollut luoda Pirkanmaan hyvinvointialueelle yhteiset ja yhdenmukaiset toimintasuositukset, jotta pitkäaikaissairauksien hoito olisi tehokasta ja selkeää, kertovat suosituksen kehittämistä koordinoivat apulaisylilääkäri Elina Tolvanen ja suunnittelija Emma Mononen.
Seurantasuositus integroitiin digitaalisiin työvälineisiin
Pirkanmaan seurantasuosituksen pohjana on Kanta-Hämeessä kehitetty seurantamalli. Seurantasuositusta jatkokehitettiin Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus (PirSote)- hankkeessa ja suositus vietiin vuonna 2022 digitaaliselle alustalle. Siitä lähtien se on ollut käytössä Pirkanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen ammattilainen käyttää pitkäaikaissairauksien seurantasuositusta digitaalisesti vastaanottotoiminnassa käytössä olevan Hoituki-palvelun kautta ja laatiessaan terveys- ja hoitosuunnitelmaa.
Hoituki-palvelu on Doctamed Oy:n tuottama työväline, joka kokoaa avosairaanhoidon ohjeet ammattilaisten työn tueksi vastaanottotyöhön ja hoidon tarpeen arviointiin. Hoituki-palvelu sisältää Doctamed Oy:n tuottamien sisältöjen lisäksi hyvinvointialueen omia ohjeita sekä sosiaali- ja terveysasemakohtaisia suosituksia, kuten hoitoon ohjausta koskevia ohjeita. Pitkäaikaissairauksien seurantasuositus toimii pohjana myös Pirkanmaan hyvinvointialueen käytössä olevassa rakenteisessa terveys- ja hoitosuunnitelmassa, jonka teknisestä toteutuksesta vastaa Atostek Oy yhdessä Doctamed Oy:n kanssa.
Seurantasuositusta kehitetään avopalveluissa jatkuvasti, osin Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla uusilla toimintatavoilla (HOPPU) -hankerahoituksella.
Suositusten vaikutus ammattilaisen työhön
Potilaalla voi olla useita diagnosoituja pitkäaikaissairauksia, joille voi olla useita erilaisia hoitosuosituksia. Aiemmin ammattilaisen aikaa kului näiden suositusten läpikäymiseen ja tulkintaan. Digitalisoituun seurantasuositukseen on pyritty yhdistämään hoitosuositukset ja samalla muodostamaan Pirkanmaalle yhtenäinen linja pitkäaikaissairauksien seurannasta.
– Kun potilas soittaa ja kysyy pitkäaikaissairautensa kontrollista, voi puheluun vastannut ammattilainen tarkistaa seurantasuosituksen käyttämänsä ohjelman kautta. Ohjelma poimii ja esittää asiakkaan sairauksiin liittyvistä ohjeista yhden koonnin, jossa on suositukset tarvittavista laboratoriokokeista ja määräaikaiskontrollin sisällöistä, kertoo Elina Tolvanen.
Pitkäaikaissairauksien seurantasuositus vapauttaa ammattilaisen aikaa potilaan kohtaamiseen ja hoitosuunnitelman yksilölliseen räätälöintiin.
– Ammattilainen voi nyt keskittyä enemmän potilaan kuulemiseen ja yhdessä sovittujen hoitotavoitteiden asettamiseen, kun tekniseen työhön kuluu vähemmän aikaa, Tolvanen jatkaa.
– Totta kai ammattilaisen pitää aina käyttää harkintaa jokaisen potilaan kohdalla, Emma Mononen lisää.
Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet
Seurantasuositusta arvioidaan ja päivitetään jatkuvasti uusimman tutkimustiedon perusteella. Pyrkimyksenä on laittaa etusijalle ne säännölliset tarkastukset ja seurannat, joilla on vaikutusta asiakkaan hoitoon, sekä karsia sellaisia toimenpiteitä, joiden ei katsota tuovan lisäarvoa.
Vaikka seurantasuositus helpottaa ammattilaisten työtä, vaikuttavuuden arvioinnissa on vielä paljon haasteita. Elina Tolvanen korostaa tieteellisen näytön puutetta monien pitkäaikaissairauksien seurannassa.
– Meillä on vain vähän tietoa siitä, mitkä tutkimukset ovat vaikuttavia pitkäaikaissairauksien seurannassa. Esimerkiksi rutiinimaisen spirometriatutkimuksen hyödyistä astman pitkäaikaisseurannassa emme ole löytäneet tieteellistä näyttöä, Tolvanen selventää.
– Emme ole myöskään löytäneet tieteellistä näyttöä, miksi diabetesta sairastavilta tulisi mitata vuosittain kaikki kolesteroliarvot eli lipidit, vaikka hoitotavoite on määritelty vain LDL-kolesteroliarvolle. Siksi linjasimme, että diabetesta sairastavien seurannassa riittää vuosittainen LDL-kolesteroliarvon mittaaminen. Tämä oli tietoinen poikkeama hoitosuosituksista ja priorisointia. Teemme priorisoinnin mahdollisimman läpinäkyvästi, Tolvanen jatkaa.
Hyvinvointialueiden yhteistyö ja jatkuva kehitystyö ovat avainasemassa vaikuttavuuden parantamisessa.
Jatkuva kehitysprosessi
Pirkanmaan hyvinvointialueen seurantasuosituksen kehitys on jatkuva prosessi, jossa pyritään reagoimaan nopeasti uusiin tutkimustuloksiin ja kentältä tulevaan palautteeseen. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti arvioimaan suosituksen sisältöä ja tekemään tarvittavia päivityksiä.
– Työryhmämme kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ja ohjausryhmä kahdesti vuodessa, jotta voimme jatkuvasti kehittää suositusta eteenpäin, Mononen kertoo.
Jatkuvan kehitystyön ja yhteistyön avulla pyritään varmistamaan, että pitkäaikaissairauksien seurantasuositus pysyy ajan tasalla ja vastaa mahdollisimman hyvin potilaiden tarpeisiin.
– Koska kokoamme suosituksen sisällön itse, pystymme aika nopeastikin saamaan sinne tarpeen tullessa muutoksia, Tolvanen lisää.
Pirkanmaan hyvinvointialueen pitkäaikaissairauksien seurantasuositus on kuvattuna Innokylään. Sinne on tulossa myös seurantasuosituksen perusteet -dokumentti syksyn 2024 aikana.
Pitkäaikaissairauksien seurantasuositusta kehitetään osittain Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla uusilla toimintavoilla (HOPPU) -hankkeessa. Hanke saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.