Kouluterveyskysely on tärkeä tapa saada kattavaa tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Myös Pirkanmaan hyvinvointialueella on käytäntöjä, joiden avulla tuloksia hyödynnetään.
– Meillä on nyt kaksi kertaa kokoontunut työryhmä, joka pohtii kouluterveyskyselyn tulosten soveltamista ja käsittelyä kouluissa, oppilaitoksissa, kunnissa sekä hyvinvointialueella. Valmistelemme työryhmässä Pirkanmaan yhteisen kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämismallin, kertoo opiskeluhuollon palvelujohtaja Marja Nurmi-Vuorinen.
– Voimme käyttää kyselyn tuloksia niin päätöksenteossa kuin arjen toiminnan kehittämisessäkin. Saamme tärkeää tietoa myös opiskeluhuollon palveluiden saatavuudesta, ja voimme hyödyntää tuloksia palveluiden kehittämisessä ja voimavarojen kohdentamisessa.
Lasten ja nuorten kouluinnostus laskussa
Sekä koko maan että Pirkanmaan lasten ja nuorten kouluinnostus on ollut laskussa. Eniten kouluinnostus on kuitenkin laskenut lukiolaisilla ja ammattiin opiskelevilla.
Pirkanmaalla alhaisimmalla tasolla kiinnostus koulunkäyntiä kohtaan on 8.–9-luokkalaisilla, vain alle 15 prosenttia oppilaista vastasi kokevansa kouluinnostusta. Eniten innostusta kokevat 4.–5.-luokkalaiset, mutta heidänkin motivaationsa on laskenut.
Nurmi-Vuorinen painottaa, että nuorten kouluinnostuksen lasku on monien tekijöiden summa. Ilmiön taustalla voi esimerkiksi olla koulu-uupumus, suorituspaineet, mielenterveyden haasteet tai yhteisöllisyyden tunteen heikkeneminen.
Kiusaaminen edelleen ongelma lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa
Pirkanmaan toisen asteen oppilaitoksissa kiusaamisen jatkumisen ja pahenemisen kokemukset ovat huomattavassa kasvussa. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä lukio-opiskelijoista noin joka neljäs on tuonut kiusaamisen koulun aikuisen tietoon, mutta kiusaaminen on silti jatkunut tai jopa pahentunut. Tänä vuonna kiusaamisesta oli ilmoittanut useampi kuin joka kolmas opiskelija. Sama suunta on ollut myös ammattiin opiskelevilla. Tänä keväänä lähes puolet opiskelijoista oli ilmoittanut kiusaamisesta aikuiselle, mutta silti kiusaaminen on jatkunut tai pahentunut.
– Koulukiusaaminen on ilmiö, joka kertoo osin lasten ja nuorten yleisestä pahoinvoinnista. Yksittäisiä ongelmia voi olla haastavaa ratkaista miettimättä laajemmin, mihin muihin asioihin ja mahdollisiin yhteiskunnallisiin epäkohtiin ilmiöt liittyvät. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaankin siis monialaista yhteistyötä, lapsi- ja nuorisoystävällistä poliittista päätöksentekoa sekä tutkimukseen ja näyttöön perustuvaa tietoa ja menetelmiä, Nurmi-Vuorinen kertoo.
Toisen asteen opiskelijoiden seksuaalisen häirinnän kokemukset verkossa tai julkisessa tilassa ovat sen sijaan vähentyneet Pirkanmaalla. Noin joka viides ammattiin opiskeleva koki seksuaalista häirintää internetissä viimeisen vuoden aikana Pirkanmaalaisten ammattiin opiskelevien kokemukset ovat myös koko maahan verrattuna alhaisemmat. Lukio-opiskelijoiden keskuudessa seksuaalinen häirintä internetissä on taas ollut hieman yleisempää, mutta sekin on ollut laskusuunnassa.
Liikunta ja uni lisääntyneet
Positiivista kasvua on tapahtunut liikuntaa viikoittain ohjatusti harrastavien määrässä Pirkanmaan 8.–9.-luokkalaisilla. Pirkanmaalla oppilaat liikkuvat myös viikoittain ohjatusti hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Myös oppilaiden vastaukset unen määrästä ovat positiivisempia kuin kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Yhä useampi pirkanmaalainen 8.–9. luokkalainen nukkuu arkisin vähintään kahdeksan tuntia yössä.
Pirkanmaalla kouluterveyskyselyyn vastasi yli 25 000 oppilasta ja opiskelijaa
Koko maassa kyselyyn vastasi 260 000 oppilasta tai opiskelijaa. Keväällä Pirkanmaan alueella kouluterveyskyselyyn vastasi lähes 9500 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilasta, 8400 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta, 4500 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa sekä 1700 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden alle 21-vuotiasta opiskelijaa.