Pirkanmaan alueella on viime vuosien aikana tutkittu kotihoidossa käytettävien teknologisten ratkaisujen ja työhyvinvoinnin yhteyksiä. Työterveyspalveluita tuottavassa Tullinkulman Työterveys Oy:ssä työskentelevä Mari Laukkanen selvitti pro gradu -tutkielmassaan, miten teknologian käyttö työssä heijastuu kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointiin.
Pirkanmaan KATI-hankkeen, Tullinkulman Työterveys Oy:n sekä Nursie Health Oy:n yhteistyönä selvitettiin puolestaan sitä, voitaisiinko kotihoidon henkilöstön työhyvinvointia edistää omahoitosovelluksen avulla.
Teknologia auttaa taklaamaan ruuhkahuippuja ja fyysistä kuormitusta
Mari Laukkasen tutkielmasta käy ilmi, että uudet teknologiaratkaisut ovat johtaneet kotihoidossa tehtävän työn uudelleen organisointiin logistisin ratkaisuin, kotona asumista tukevan teknologian käyttöön, uusiin työtehtäviin, palveluprosessien muutoksiin ja asiakkaan entistä vahvempaan osallistamiseen omassa hoidossaan.
Teknologian koetaan lisäävän työn sujuvuutta ja monipuolistavan työnkuvaa. Se voi helpottaa etenkin työn fyysistä kuormitusta ja sitä kautta parantaa työhyvinvointia. Esimerkiksi lääkeautomaattien ja kuvapuhelimen käytön koetaan vähentävän ruuhkahuippuja ja kiirettä työssä, ja tätä kautta vapautuu aikaa asiakkaan kohtaamiseen.
Osa tutkimukseen haastatelluista mainitsi, että teknologia lisää kotihoidon vetovoimaa työpaikkana: tekniset ratkaisut mahdollistavat kenttätyön rinnalla kevyemmän vaihtoehdon työntekijöille, jotka eivät selviytyisi fyysisesti kuormittavassa työssä.
Kehittämiskohteena nousi esiin etenkin se, että tarvitaan hyvää koulutusta ja perehdytystä laitteiden käyttöön, jotta teknologia todella edistäisi työnhyvinvointia.
- On tärkeää ottaa työntekijät mukaan työn kehittämiseen ja varmistaa, että heillä on vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, Laukkanen pohtii.
PirKATI-hankkeessa pilotoitiin omahoitosovellusta
Pirkanmaan KATI-hankkeen (Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille), Tullinkulman Työterveys Oy:n sekä Nursie Health Oy:n vuonna 2022 toteuttama tutkimus selvitti, minkälaisia näkemyksiä kotihoidon henkilökunnalla on oman hyvinvointinsa seuraamisesta digitaalisten välineiden avulla. Sama henkilöstö ohjaa ja suunnittelee työssään myös ikäihmisten digitaalisia palveluja.
Tutkimuksen kyselyihin ilmoittautui mukaan 12 ja teemahaastatteluun kaksi henkilöä. Pilotin aikana osallistujat testasivat myös Nursie Healthin kehittämää omahoidon työkalua, joka on kännykän kautta käytettävä mobiilisovellus. Tullinkulman Työterveys oli pilotoinnut jo aikaisemmin omien työntekijöidensä kanssa sovelluksen käytettävyyttä, ja tässä hankkeessa kokeilua laajennettiin henkilöasiakkaiden suuntaan.
Sovelluksen avulla voitiin seurata omaa terveydentilaa, esimerkiksi verenpainetta, verensokeria, mielialaa ja työssäjaksamista. Jos vaikkapa verenpainearvot heikentyivät, sovellus antoi käyttäjälleen ohjeen ottaa yhteyttä esimerkiksi työterveyteen.
Pilotissa omahoitosovellus koettiin pääosin toimivaksi, helppokäyttöiseksi ja yksinkertaiseksi. Kotihoidon henkilöstö kokee, että lähiesihenkilöllä on keskeisin asema työhyvinvoinnin tukemisessa, mutta myös työterveys ja erilaiset sovellukset voivat tarjota laajempaa tukea.
Pilotissa olevan omahoitosovelluksen toimintalogiikalta kaivattiin kuitenkin lisää käyttäjäystävällisyyttä. Jatkokehitysehdotuksena nousi etenkin se, että terveydenhuollon ja tässä työterveyden ammattilaisen toivotaan ottavan sovelluksen käyttäjään yhteyttä säännöllisesti terveydentilan tukemiseksi. Esimerkiksi terveydentilan heikentyessä kaivataan nopeampaa reagointia työterveyden tai muun hoitotahon puolelta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä itsellään on usein korkea kynnys ottaa yhteyttä työterveyteen.
Myös paineet ja kiireet voivat madaltaa osallistumisinnokkuutta omahoitosovelluksen käyttöön; vaikka sovelluksesta olisi hyötyä, sen käyttö ja käytön opettelu voi olla liikaa kiireisessä arjessa, etenkin jos oman terveyden edistämiseen ei ole tarjolla järjestelmällistä tukea.
Miten tästä eteenpäin?
Pilottitutkimuksen loppupäätelmissä todetaan, että omahoitosovelluksella on potentiaalia laajempaan käyttöön työterveyshuollon henkilöasiakkaiden terveyden tukemiseksi. Sovellus on käyttäjälleen helppokäyttöinen ja selkeä tapa raportoida sekä seurata omaa terveydentilaa.
Edelleen ratkaistavaksi jää kuitenkin muun muassa se, millä tavoin työntekijät saadaan paremmin mukaan käyttämään omaa terveyttä tukevia sovelluksia ja miten saataisiin sovellukseen vuorovaikutteisuutta. Millainen on vain käyttäjän omaan aktiivisuuteen perustuva hyöty työhyvinvoinnille, onko se vaikuttavaa? Entä missä menevät oman terveyden tukemisen ja organisaation työhyvinvoinnin tukemisen rajat?
Suomessa on tehty järjestelmällistä kehittämistyötä terveyden edistämiseksi. Erilaisten itsehoito- ja omahoitosovellusten määrä kasvaa jatkuvasti, mutta myös niiden osalta järjestelmällinen arviointi on tarpeen.
Juuri alkaneessa Työ- ja toimintakyky -hankkeessa pyritään vastaamaan hallituksen Työkykyohjelman tavoitteisiin myös digitaalisen ratkaisun avulla. Työkykyohjelma on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta. Hankkeen aikana kehitetään niin hyvinvointialueiden asukkaille kuin ammattilaisillekin yhteinen digitaalinen työväline työ- ja toimintakyvyn itsearviointiin. Työ- ja toimintakyvyn itsearvioinnin työväline sisältää muun muassa luotettavia testejä, ohjausta, neuvontaa ja mahdollisuuden tiedonvälitykseen asukkaan ja ammattilaisen välillä.
Lähteet:
Laukkanen, M. 2022. Pro Gradu-tutkielma. Sosiaali- ja terveyshallintotiede, Itä-Suomen yliopisto. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Teknologian käytön merkitys kotihoidon ammattilaisten työhyvinvoinnille. UEF Asiakirja
Suominen, S., Surakka, T., Kovanen, M., Turunen, P., Laukkanen, M. 2023. Pirkanmaan hyvinvointialue. Pirkanmaan KATI-hanke. Loppuraportti:Omahoitosovellus työhyvinvoinnin tukena ja terveyden seurannassa Tampereen kaupungin kotihoidon henkilöstöllä