Hyvän mielen työpaikka -merkin myöntää Mieli ry vuodeksi kerrallaan. Organisaation toimintaa arvioidaan kolmella peruspilarilla, jotka ovat arjen hyvät käytännöt, mielenterveyden tukeminen eri elämäntilanteissa sekä mielenterveyden johtaminen.
– Mielenterveydellä on suuri vaikutus työkykyyn ja toisin päin. Hyvän mielen työpaikka -merkki kannustaa meitä paitsi arvioimaan mielenterveyttä tukevia käytäntöjämme myös kehittämään niitä eteenpäin, työyhteisöpalvelujen HR-palvelujohtaja Taru Kotiniitty kertoo.
Työyhteisöille tukea yhteisöllisyyden vahvistamiseksi
Työyhteisöjä tuetaan jo tällä hetkellä monin keinoin. Yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä pyritään edistämään yksiköiden yhteisöllisellä tyhy-toiminnalla. Kehityskeskustelujen sisällössä on huomioitu työhyvinvoinnin näkökulma. Työyhteisöjen vuorovaikutusta edistetään muun muassa luottamusta ja psykologista turvallisuutta käsittelevillä työpajoilla. Yhteisen työkulttuurin syntymistä edistetään suunnitelmallisesti. Lisäksi organisaatiossa on paljon edustuksellista yhteistoimintaa, jota myös kehitetään.
Työaikakäytännöt ovat nykyisellään monelta osin joustavat. Varhaiselle tuelle on olemassa ohjeistukset, ja henkilöstön käytössä ovat laajat työterveyspalvelut. Esihenkilöiden ja työntekijöiden tukena ja hyödynnettävissä ovat viisi työhyvinvointikoordinaattoria.
Työyhteisön konfliktitilanteissa on saatavilla tukea esihenkilöiden lisäksi työsuojelutoimijoilta, ja tarvittaessa voidaan järjestää työyhteisösovittelua. Kriittisissä ja äkillisissä tilanteissa voidaan lisäksi järjestää jälkipuintitilaisuuksia.
Työyhteisöille voidaan tarpeen mukaan teettää kuormituskysely, joiden tulokset ja niiden pohjalta suunniteltavat toimenpiteet on mahdollista käydä läpi yhdessä työsuojelun kanssa. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus niin sisäiseen kuin ulkoiseen työnohjaukseen.
Esihenkilöille tukea työkyvyn johtamiseen
Esihenkilöillä on mahdollisuus hyödyntää paitsi työhyvinvointikoordinaattoreita ja työterveyshuollon palveluja myös työkykyjohtamisen koulutussisältöjä. Esihenkilöt pystyvät seuraamaan yksikkönsä työhyvinvoinnin tilaa erilaisten raporttien avulla, ja lisäksi raportteihin liittyvät kehittämistarpeet on tunnistettu.
Työssä jaksamista tuetaan myös mm. työvuorosuunnittelulla sekä tarvittaessa työtä muokkaamalla. Koko hyvinvointialueella on lisäksi käytössä yhteinen terveysperusteinen uudelleensijoitusmalli.
Huomiota mielenterveyshaasteiden tunnistamiseen
Työkyvyn tukemiseksi on myös tunnistettu monia kehitettäviä asioita. Etätyön johtamisosaamista vahvistetaan, jotta mm. työkykyhaasteita tunnistettaisiin ja seurattaisiin entistä paremmin, ja työyhteisöillä olisi keinoja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Etätyön pelisäännöistä laaditaan suositukset yksiköiden käyttöön.
Työstä palautumista tuetaan ja siihen kannustetaan. Asiallista käyttäytymistä ja arvostavaa kohtaamista vahvistetaan työyhteisöissä koulutuksilla, konsultaatioilla ja työpajoilla sekä Ihan Pirhana -oppaan suosituksilla.
Esihenkilöiden mielenterveysosaamista kehitetään muun muassa työyhteisöpalvelujen järjestämillä työpajoilla sekä työkyvyn johtamisen koulutuksilla. Tässä huomiota kiinnitetään esimerkiksi mielenterveyttä edistävään johtamiseen, mielenterveyshaasteiden tunnistamiseen työssä sekä leimautumisen ehkäisemiseen työyhteisössä. Haastavien asioiden puheeksi ottamiseen rohkaistaan.
Hyvinvointialue on mukana myös Työterveyslaitoksen Jacardi-hankkeessa, jolla edistetään työstä palautumista ja esihenkilöiden työkyvyn lukutaitoa.
Niin johto, esihenkilöt kuin työhyvinvointikoordinaattorit edistävät arvostavaa asennoitumista osatyökykyisyyteen. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa kehitetään edelleen, jotta pitkien sairauslomien sijaan työntekijällä säilyisi yhteys työyhteisöön ja työhön.