Siirtyminen uuteen potilastietojärjestelmään ei pääosin vaadi asukkailta toimenpiteitä. Käyttöönoton yhteydessä osaan terveydenhuollon palveluista on tarjolla hieman tavanomaista vähemmän aikoja. Pääsy kiireelliseen hoitoon on kuitenkin turvattu. Potilaan on hyvä ottaa vastaanottokäynnille mukaan tiedot kaikista käytössään olevista lääkkeistä. Lääkärit tarkastavat ja päivittävät lääkitystiedot uuteen järjestelmään vastaanottokäyntien yhteydessä.
Myös digitaalisen asioinnin luvat siirtyvät uuteen järjestelmään automaattisesti. Joissakin tilanteissa, esimerkiksi jos henkilöllä on aiempia lupatietoja eri kunnista tai jos lupia on päivitetty juuri ennen järjestelmän vaihtumista, kaikkia tietoja ei teknisistä syistä välttämättä voida päivittää automaattisesti. Suosittelemme, että asukkaat käyvät päivittämässä digitaalisen asioinnin lupansa OmaPirhassa, kun seuraavan kerran kirjautuvat palveluun 24. maaliskuuta jälkeen. Näin varmistetaan, että kaikki digitaaliset palvelut, kuten ajanvarausmuistutukset, toimivat sujuvasti.
“Potilasturvallisuus ja palvelujen jatkuvuus on turvattu koko siirtymävaiheen yli hyvällä suunnittelulla sekä erilaisiin häiriötilanteisiin varautumalla. Henkilökunnan kouluttautuminen uuteen järjestelmään sekä muu käyttöönoton valmistelu vievät väistämättä kuitenkin resursseja. Yksi tärkeimmistä varautumiskeinoista on muutoksen tekeminen useassa vaiheessa. Nykyisen potilasjärjestelmän tiedot ovat myös terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä siihen asti, kun uuden järjestelmän toimivuus on varmistettu”, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen vastaava johtajaylilääkäri Sirpa Rainesalo.
Vaikutukset OmaKanta -merkintöihin
Hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi käyttöönoton yhteydessä on asiakkaiden keskeisiä tietoja siirretty uuteen potilastietojärjestelmään. Tämän vuoksi Mänttä-Vilppulassa, Juupajoella, Parkanossa ja Kihniössä terveydenhuollon palveluissa asioineilla voi OmaKannassa näkyä uusia merkintöjä. Aiemmin tehdyt vielä avoimet kuvantamis- ja laboratoriolähetteet nousevat näkyviin uutena merkintänä, mutta tämä ei vaikuta tutkimusten toteutumiseen. Yksittäisiä uusia merkintöjä voi olla myös aiemmin todetuista hoitoon vaikuttavista riskitiedoista.
Perusterveydenhuolto ottaa uuden potilastietojärjestelmän käyttöön ensin
Uusi järjestelmä otetaan käyttöön ensin perusterveydenhuollossa vuonna 2025 ja sen jälkeen erikoissairaanhoidossa vuonna 2026. Tavoitteena on, että yhteinen potilastietojärjestelmä on käytössä koko hyvinvointialueella elokuuhun 2026 mennessä. Muutos ei koske suun terveydenhuoltoa, jonka potilastietojärjestelmä kilpailutetaan vuoden 2025 aikana.
Aikataulu yhteiseen potilastietojärjestelmään siirtymiselle:
- Mänttä-Vilppula, Juupajoki, Parkano, Kihniö, maaliskuu 2025
- Kangasala ja Pälkäne, toukokuu 2025
- Nokia ja Kuhmoinen, syyskuu 2025
- Ikaalinen, Hämeenkyrö, Ruovesi ja Virrat, lokakuu 2025
- Erikoissairaanhoito, kevät 2026
Muissa hyvinvointialueen kunnissa on jo tällä hetkellä käytössä sama potilastietojärjestelmä.
Yhteinen järjestelmä parantaa potilasturvallisuutta ja vapauttaa aikaa hoitotyöhön
“Yhteisen potilastietojärjestelmän suurin etu on se, että potilaan tiedot löytyvät yhdestä paikasta, mikä tuo kaikki hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattilaiset saman tiedon äärelle. Tämä parantaa potilasturvallisuutta ja tukee hoidon jatkuvuutta. Myös aikaa hoitotyöhön vapautuu, kun käytössä on heti ajantasaiset potilastiedot”, Rainesalo toteaa.
Muutos on osa hyvinvointialueen palvelujen kehittämistä ja toimintatapojen yhtenäistämistä. Luopuminen useista päällekkäisistä järjestelmistä tuo myös kustannussäästöjä.