Krooninen munuaistauti on yleinen kansanterveydellinen ongelma, jota sairastaa jopa joka kymmenes aikuinen ja heistä useimmat tietämättään.
Seulonnan avulla pyritään havaitsemaan sairaus varhaisessa oireettomassa vaiheessa. Seulonta tehdään yksinkertaisilla laboratoriokokeilla. Taudin varhaisvaiheessa tehdyillä elintapamuutoksilla ja lääkehoidolla voidaan viivästyttää munuaiskorvaushoitoon päätymistä merkittävästi. Samalla pienenee potilaan sydäntapahtumien ja kuoleman riski. Kun potilaiden ennuste paranee, voidaan tavoitella myös pienempiä hoitokustannuksia hyvinvointialueelle.
– Olemme erityisen iloisia siitä, että tätä seulontapilottia on päästy rakentamaan Pirkanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä ja myös hyvien kumppaneiden kanssa. Hanke kuvastaa myös Pirkanmaan hyvinvointialueen edelläkävijyyttä ja tiivistyvää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdessä tekemistä, toteavat perusterveydenhuollon johtajaylilääkäri Tarja Marjamäki ja nefrologian ylilääkäri Satu Mäkelä Pirkanmaan hyvinvointialueelta.
– Pilottikokonaisuuteen on suunnitteilla myös koulutusta kroonisesta munuaistaudista perusterveydenhuollon lääkäreille. Seulontapilotin avulla voidaan näin vahvistaa perusterveydenhuollon roolia kroonisen munuaistaudin ehkäisyssä ja hoidossa.
Marjamäen ja Mäkelän mukaan taudin vakavien seurausten tiedostaminen ja taudin tunnistaminen mahdollisimman aikaisin edesauttavat aikaista hoidon aloittamista ja antavat nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa potilaan ennusteeseen.
Kohdennettua hoitoa ajoissa
Kroonisen munuaistaudin yleisimmät riskitekijät ovat hyvin tiedossa, joten munuaistautia tulisi seuloa erityisesti riskiryhmiin kuuluvilta potilailta. Seulonnan toivotaankin tavoittavan erityisesti näihin riskiryhmiin kuuluvia eli diabetesta, verenpainetautia ja sydän- ja verisuonisairauksia sairastavia pirkanmaalaisia.
Kroonisen munuaistaudin esiintyvyys alkaa kasvaa merkittävästi 50 ikävuoden jälkeen. Siksi seulontapilottiin kutsutaan 55-vuotiaita asukkaita pilotissa mukana olevien sosiaali- ja terveysasemien alueilta eli Akaasta, Lempäälästä, Orivedeltä, Punkalaitumelta, Sastamalasta, Tampereelta, Urjalasta, Valkeakoskelta ja Ylöjärveltä.
Osallistujat kutsutaan henkilökohtaisesti kirjeellä loppuvuoden 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana. Tavoitteena on saada mukaan vähintään puolet kutsutuista. Pilotissa mukana olevien sote-asemien henkilöstölle järjestetään aiheesta täydennyskoulutusta.
– On hienoa olla mukana kehittämässä uudenlaista seulontaa. Näen sen potentiaalisena mahdollisuutena parantaa terveydenhuollon vaikuttavuutta ja kohdentaa hoitoa ajoissa, sanoo Fimlabin lääketieteellinen johtaja Anu Mustila.
– Tällä hetkellä krooninen munaistauti on oireettomuutensa takia selvästi alidiagnosoitu sairaus, joka kuitenkin edetessään aiheuttaa merkittävää haittaa. Taudin hoito on viime vuosina kehittynyt merkittävästi vaikuttavampaan suuntaan, minkä vuoksi varhainen tunnistaminen on noussut entistä tärkeämpään rooliin, AstraZeneca Oy:n lääketieteellinen johtaja Klaus Tamminen toteaa.
Pilotin päätavoitteena on parantaa kroonisen munuaistaudin varhaista tunnistamista sekä kerätä tietoa systemaattisen väestön seulonnan tehokkuudesta kroonisen munuaistaudin tunnistamisessa. Varhaisella tunnistamisella tavoitellaan parempaa terveyttä potilaille sekä kustannussäästöä hyvinvointialueelle.
Lisätietoa on julkaistu sivulla pirha.fi/seulontapilotti. Pirkanmaan hyvinvointialue on seulontapilotin omistaja ja vastaa pilotin mukaisesta potilaiden hoidosta. Kumppaneina toimivat Fimlab Laboratoriot Oy ja AstraZeneca Oy.
Lisätietoja seulontapilotista: pirha.fi/seulontapilotti
Lisätietoa kroonisesta munuaistaudista: Terveyskylä.fi