Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan työryhmä laati mietinnön kuultuaan valmistelussa pelastusalan asiantuntijoita. Mietinnössä esitetään vakava huoli ammattilaisten ja sopimuspalokuntalaisten riittävyydestä tulevaisuudessa.
Suomeen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä noin tuhat uutta pelastajaa, joista Pirkanmaalle noin 120 pelastajaa. Mietintö suosittelee, että Pirkanmaalla ryhdytään selvittämään alueellisen pelastajakoulutuksen käynnistämistä. Mietinnön jättämisen jälkeen pelastajakoulutuksen opiskelijamäärää on pystytty lisäämään sekä Pelastusopistossa että Helsingin pelastuskoulussa.
Sopimuspalokunnat ovat mukana noin 60 prosentissa hälytystehtävistä, mutta niiden toiminta on nyt haastavassa tilanteessa harrastajamäärien vähentyessä. Mietinnön mukaan hälytystehtävien määrällä on havaittu yhteys harrastajien motivaatioon ja pysyvyyteen. Sopimuspalokuntien aktiivinen käyttö voisi myös nopeuttaa hätätilapotilaiden tavoittamista ja hoidon aloittamista. Tästä syystä mietinnössä esitetään, että ensivastetehtävien vastemäärityksiä tarkastellaan.
- VPK-toiminnalla on suuri merkitys arjen turvallisuudelle erityisesti haja-asutusalueilla. Lisäksi harrastus tarjoaa tervehenkistä tekemistä tuhansille lapsille ja nuorille sekä tutustuttaa heidät pelastajien ammattiin, mietinnön laatineen työryhmän puheenjohtaja Jocka Träskbäck kertoo.
Mietinnössä esitetään lisäksi, että pelastusalan veto- ja pitovoimasta huolehditaan varmistamalla, että alan valtakunnalliseen strategiatyöhön ja sen kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Lisätietoja:
Jocka Träskbäck, työryhmän puheenjohtaja
puhelin 050 066 0869