Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2021 noin 151 000 suomalaisella oli diagnosoitu muistisairaus. Väestö ikääntyy ja THL:n tutkimuksen mukaan muistisairauteen sairastuu huomattavasti aiempaa arvioitua useampi, vuonna 2040 sairastuneita ennustetaan olevan lähes 250 000.
Aivojen hyvinvointia voidaan edistää ja muistisairauksia ennaltaehkäistä. Nykyarvioiden mukaan jopa 45–50 prosenttia muistisairauksista liittyy elintapatekijöihin, joita voidaan muuttaa. Iäkkäiden aivoterveyttä ja toimintakykyä voidaan tukea esimerkiksi liikunnan, terveellisen ravitsemuksen ja muistiharjoitusten avulla.
Alle puolet hyvinvointialueista hyödyntää mallia täysimääräisesti
Valmisteilla olevan Vaikuttavuuskeskuksen ja THL:n tekemän selvityksen mukaan FINGER-toimintamalli on melko hyvin tunnettu hyvinvointialueilla, mutta sen viiden osa-alueen täysimittainen soveltaminen on harvinaista.
– FINGER-mallin joitakin osa-alueita on otettu käyttöön, mutta selvityksen mukaan vain alle puolet hyvinvointialueista hyödyntää mallia kokonaisuutena, toteaa Vaikuttavuuskeskuksen projektipäällikkö Riikka Ovaskainen.
Selvityksessä FINGER-mallin käyttöönottoa hidastaviksi ja haittaaviksi tekijöiksi hyvinvointialueilla nostettiin hyvinvointialueiden tuoreus ja se, että monet asiat hakevat edelleen paikkaansa.
Strateginen painotus ja yhteistyö avainasemassa FINGER-mallin onnistumisessa
Selvityksen mukaan FINGER-malli on käytössä erityisesti niillä hyvinvointialueilla, joissa hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän työn merkitys on sisällytetty alueen strategiaan. Haasteiksi nähdään hyvinvointialueiden siiloutunut toiminta sekä ennaltaehkäisyyn liittyvän työn ja muistisairauksien ehkäisymahdollisuuksien riittämätön tuntemus.
– Toimintamallin menestyksellinen käyttö edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä terveydenhuollon, kuntien ja järjestöjen välillä, korostaa Vaikuttavuuskeskuksen tietojohtamisen asiantuntija Antti Pelto-Huikko.
Yhteistyön tiivistäminen elintapaohjauksessa voisi luoda sektorirajat ylittäviä käytäntöjä, jotka tukevat muistisairauksien ennaltaehkäisyä entistä tehokkaammin.
Haasteina muistisairausriskin tunnistaminen ja ennaltaehkäisyn mahdollisuuksien tunnettuus
Selvitys nosti esiin tarpeen panostaa edelleen muistisairauksien riskitekijöiden tunnistamiseen. Vaikka FINGER-toimintamalli tarjoaa helppokäyttöisen testin muistisairauksien riskin tunnistamiseen, toivottiin sen lisäksi sähköistä testiä. Yksittäisissä palautteissa ehdotettiin, että Omaolon terveystarkastukseen ja oirearvioihin lisättäisiin toimintoja, jotka tukisivat riskiryhmien tunnistamista.
Muistiystävällisyys on käsitteenä vielä suhteellisen tuntematon, minkä vuoksi sen huomioiminen ja hyödyntäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on haastavaa. Lisäksi muistisairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuudet, kuten FINGER-mallin tarjoamat menetelmät, eivät ole vielä riittävän tunnettuja hyvinvointialueilla. Käyttöönottoa hankaloittaa myös moniammatillisen yhteistyön ja yhteisten toimintamallien puute.
Muistihäiriöiden ehkäisyyn, hoitoon ja elintapaohjaukseen liittyvää osaamista tarvitaan lisää paitsi hyvinvointialueilla, myös kunnissa ja ikäihmisten parissa toimivissa järjestöissä, jotta muistisairauksien ehkäisytyö voi saavuttaa täyden potentiaalinsa.
Kansallista vaikuttavuuskeskusta valmistellaan Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla uusilla toimintavoilla (HOPPU) -hankkeessa. Hanke saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.