Lastenneurologian ja lastentautien erikoislääkäri Mikael Raisio Taysista on 30-vuotisen uransa aikana kohdannut vastaanotollaan tuhansia vaikeasta migreenistä kärsiviä lapsipotilaita. Moni heistä on saanut avun ja hoitojen ansiosta onnistunut palaamaan normaaliin arkeen.
Vanhan polven lääkkeissä on kuitenkin ollut haasteensa.
– Migreeni on siitä erikoinen sairaus, että sitä on vuosikymmeniä hoidettu lääkkeillä, jotka on kehitetty aivan muihin sairauksiin: epilepsiaan, masennukseen tai verenpainelääkkeeksi. Ne ovat aiheuttaneet monille merkittäviä sivuvaikutuksia, ja tehostakin on ollut hyvin ristiriitaisia tutkimustuloksia, Raisio toteaa.
Nyt migreenin hoidossa puhaltavat uudet tuulet. Aikuisten uuden polven estolääkeet saivat myyntiluvan muutama vuosi sitten. Lääkkeet todettiin tehokkaiksi ja merkittäviä sivuvaikutuksia ei havaittu, ja samaa kyytiä käynnistettiin laajat kansainväliset lääketutkimukset lapsipotilailla.
Se oli oljenkorsi, johon myös Taysissa toimiva lasten lääketutkimuskeskus PeeTU lähti täydellä panoksella mukaan.
– Tutkittava lääke on biologinen CGRP-estolääke. Tämä on hyvin tyypillinen lääketutkimuksen kaari. Ensin lääke valmistetaan aikuisia varten, sitten tutkitaan, toimisiko sama lapsilla, Raisio sanoo.
Kohtauksista eroon jopa kokonaan
Tutkimuksessa on mukana noin 90 keskusta ympäri maailmaa, Suomessa lääkettä tutkitaan Taysin lisäksi Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussa. Raisio ja muut PeeTUn ammattilaiset ovat rekrytoineet lupaavan lääkkeen tutkimukseen mukaan 45 lasta ja nuorta, enemmän kuin missään muualla.
Alustavia tuloksia on jo kerätty yhteen, ja Raisio on vastaanotoillaan nähnyt, miten uusi lääke toimii.
– Lääke annetaan pistoksena kerran kuukaudessa. Se on pelastanut monen lapsen arjen niin, että kohtaukset ovat loppuneet joko kokonaan tai vähentyneet huomattavasti. Lääke on ollut myös erittäin hyvin siedetty.
– Tarkkoja lukuja en voi valitettavasti vielä kertoa, mutta aikuispotilaista noin 50 prosentilla migreenikohtaukset ovat vähintään puolittuneet. Kyllä lasten tulokset ovat samansuuntaiset, hän kertoo.
Uusi lasten migreenitutkimus alkaa pian
Osa tutkimukseen rekrytoiduista potilaista jatkaa vielä lääkkeen testaamista, vaikka uusia potilaita ei oteta enää mukaan. PeeTUlla on kuitenkin hyviä uutisia myös uusille lääketutkimuksesta kiinnostuneille potilaille.
Toiveissa on, että Taysissa saadaan lähikuukausina käyntiin uusi lasten migreenilääketutkimus. Siinä tutkitaan lääkettä, jota voidaan käyttää estolääkkeen lisäksi myös kohtauslääkkeenä.
Tutkimukseen rekrytoidaan 12– 17-vuotiaita potilaita, joilla on krooninen migreeni.
– Lääkettä tullaan nyt tutkimaan lapsilla ja nuorilla estolääkkeenä ja se kuuluu niin sanottuihin CGRP-antagonisteihin gepantit-lääkkeisiin, Raisio sanoo.
Kauempana tulevaisuudessa hän näkee myös hyvin yksilöllisesti toimivia migreenin täsmälääkkeitä.
– Tulevaisuudessa ja jo nyt kehitetään ja tutkitaan muitakin lääkemolekyylejä migreenin kohtaus- ja estohoitoon. Myöhemmin osaamme ehkä yksilöllisesti arvioida migreenipotilaalle parhaiten toimivan lääkeyhdisteen.
Lasten migreeni on yleistynyt
Raisio on yksi maamme perehtyneimmistä lasten migreenilääkäreistä, joka on vuosia ollut mukana myös päivittämässä ammattilaisten Käypä Hoito -suosituksia ja alan oppaita.
Hän kertoo, että lasten migreeni on huomattavasti yleisempi sairaus kuin yleisesti luullaan. Se on myös yleistynyt viime vuosina huolestuttavasti ja migreenistä kärsiviä on yhä nuoremmissa ikäluokissa.
Koulunsa aloittavista lapsista migreenistä kärsii 3–5 prosenttia. Murrosikäisillä luku on 10–15 prosenttia.
– Yli puolet potilaista, joilla on taipumus saada migreenikohtauksia, sairastuu jo lapsena. Siinä mielessä se on oikeastaan lastensairaus. Hoito olisi tärkeää aloittaa mahdollisimman ajoissa. Migreeni voi kroonistua ja kohtauksia voi tulla yhä useammin ja herkemmin.
Vaikuttavalla hoidolla on suuri merkitys myös yhteiskunnan kannalta.
– Kun migreeni on hallinnassa, päivystyskäynnit vähenevät, samoin poissaolot lapsilla koulusta ja vanhemmilla töistä. Lapsi pystyy harrastamaan ja elämään normaalia elämää, Raisio kiteyttää.
Hoito alkaa päänsärkypäiväkirjasta
Sairaus on perinnöllinen ja vanhemmat ovat sairaudesta entistä tietoisempia. Tämä ei kuitenkaan selitä yleistymistä kokonaan. Raision mukaan myös elintavoilla on iso merkitys.
– Elintavat eli liikunnan määrä, ruokailurytmi, yöuni, stressi ja ruutuaika, emme voi kiistää, etteikö niillä olisi vaikutusta.
Raisio kertookin, että hän ei milloinkaan aloita lapsella lääkehoitoa ennen kuin kohtauksille altistavat tekijät on selvitetty ja mahdollisuuksien mukaan karsittu arjesta pois. Myös psykofyysinen fysioterapia voi joissain tapauksissa auttaa.
– Aivan ensimmäisenä kannattaa ottaa käyttöön päänsärkypäiväkirja muutaman viikon ajaksi. Siihen kirjataan, mitä ennen kohtausta ja sen aikana tapahtui: tuleeko kohtaus tiettynä viikonpäivänä, onko tyypillistä alkamisaikaa, onko loma-ajoilla vaikutusta ja niin edelleen.
Raisio on havainnut, että pikkulasten migreenin hoidossa ongelmana on alidiagnosointi ja alihoitaminen.
– Pikkulapset reagoivat migreenikohtaukseen tyypillisesti vetäytymällä hämärään ja hiljaiseen paikkaan, muuttuvat vaitonaisiksi ja lopettavat leikkimisen. Hyvin monet myös nukahtavat migreenikohtaukseen, joka myös lasketaan kohtauksen kestoon.
Kohtauksen alkaessa Raisio ohjeistaa ottamaan särkylääkkeen riittävällä annoksella mahdollisimman pian. Samoin hämärään, rauhalliseen paikkaan pitäisi siirtyä niin pian kuin suinkin.
– Tämä on usein koulussa ongelma, kun tunnilla sinnitellään liian pitkään. Kohtaus ehtii liian pitkälle, jos odotetaan niin kauan, että vanhempi ehtii paikalle hakemaan lasta kotiin. Hiljaiseen tilaan pitäisi päästä pian.