Työikäisten asumispalveluiden ja päihdetyön asiakasohjauksen päätehtävänä on järjestää asiakkaan tarpeita vastaavia asumispalveluita ja päihdetyön erityispalveluita. Lisäksi se koordinoi oman tuotannon ja ostopalveluiden kokonaisuutta, arvioi asiakkaan asumis- ja päihdepalvelun tasoa ja kestoa, ja seuraa palvelusopimusten toteutumista.
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille asumispalvelujen vaihtoehtoja ovat omaan kotiin tarjottava tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen.
Asumispalveluita myönnetään asiakkaille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat hyvinvointialueen apua tai tukea itsenäisessä asumisessa tai siihen siirtymisessä. Asumispalvelun tavoitteena on tukea asukkaan kuntoutumista.
– Olemme onnistuneet, kun asiakas siirtyy kuntoutuessaan joustavasti tuen tarvetta vastaavaan palveluun esimerkiksi ympärivuorokautisesta palveluasumisesta yhteisölliseen asumiseen ja lopulta tuettuun asumiseen omassa kodissa, kertoo työikäisten sosiaalityön projektisuunnittelija Tiina Forssell.
Kehittämisen lähtökohta
Aiemmin jokainen Pirkanmaan alue oli muodostanut oman käytäntönsä asiakkaiden asumispalveluihin ohjaamiseen. Oli kuntakohtaisia, eri tavoilla kilpailutettuja sopimuksia, useita eri palveluntuottajia, eikä kaikilla alueilla löytynyt kaikkia lain vaatimia asumispalveluita.
Ympärivuorokautisen palveluasumisen ja yhteisöllisen asumisen kilpailutetut palveluntuottajat aloittivat koko Pirkanmaan tasoisesti maaliskuussa 2024. Samoihin aikoihin saatiin yhteinen asumisen asiakasohjaus, joka siirrettiin ikäihmisten ja vammaisten palveluista työikäisten sosiaalityön palveluihin.
– Kilpailutukseen toi haastetta lainsäädännöllinen muutos. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen muuttui yhteisölliseksi asumiseksi. Lainsäädäntöuudistus lähti ehkä ikäihmisten palveluista, eikä siinä ole huomioitu, että mielenterveys- ja päihdekuntoutujilla kuntoutuminen voi tapahtua asumispalvelun aikana. Uudelle palvelumallille ei ollut olemassa valtakunnallista linjausta. Linjaa haetaan edelleen ja laki jättää tulkinnan varaa, kertoo työikäisten sosiaalityön projektisuunnittelija Katja Vitikka.
Miten mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluita lähdettiin kehittämään?
Palvelun saannin kriteeristöä yhtenäistettiin, muodostettiin käsitys, kenelle asumispalvelu on tarkoitettu ja miten siihen ohjaudutaan.
– Kehitimme palvelupyyntölomakkeen, jotta saimme yhtenäistettyä sitä, millä tiedoilla ohjaamme asiakkaan asumispalveluihin. Tarvittiin erillinen lomake, sillä kaikki asumispalveluihin ohjaavat ammattilaiset eivät pääse sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään, kertoo Tiina Forssell.
Toukokuussa 2024 aloitti SAS-työryhmä (SAS = selvitä, arvioi, sijoita), joka koordinoi palvelupyyntöjä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ja yhteisölliseen asumiseen koko hyvinvointialueella.
Kehittäminen jatkuu – toimintojen kehittäminen
Seuraavaksi kehitetään paikkatietojärjestelmää, asiakaspalautteen keruuta, asumispalveluiden kokonaisseurantaa ja kilpailutetaan tuetut asumispalvelut.
Paikkatietojärjestelmä TOIVO tulee tehostamaan asumispaikkojen koordinointia Pirkanmaan hyvinvointialueella, mahdollistaen vapautuvien paikkojen näkyvyyden reaaliajassa ja vähentäen manuaalisen tiedustelun tarvetta.
Asiakkaiden palaute on oleellista palvelujen kehittämisessä. Tällä hetkellä palautteen keruu on haasteellista, sillä asiakastiedot ovat hajautettuna eri kuntien järjestelmiin.
Asumispalveluiden kokonaisseuranta on myös vaikeaa ja vaatii kehitystyötä, jotta asiakkaiden palveluihin pääsyä ja kestoa voitaisiin seurata. Nykyisin ohjaukset tulevat osin sosiaalipalveluista ja osin sairaalapalveluista, ja päätöksiä tallennetaan eri järjestelmiin, mikä tekee seurannasta hajanaista. Tuleva sosiaalihuollon järjestelmä auttaa oman tuotannon osalta, mutta ostopalveluiden osalta seuranta vaatii vielä ratkaisuja.
Kehittäminen jatkuu – yhteistyön kehittäminen
Lisäksi kehitetään edelleen eri palvelulinjojen välistä yhteistyötä ja hoidon jatkuvuutta. On havaittu, että asiakkaat voivat pudota eri palvelulinjojen väliin. Tavoitteena on, ettei asiakkaita pompotella eri linjojen välillä, vaan heidän asiansa käsitellään kattavasti työryhmissä.
– Rakensimme yhdessä eri linjojen toimijoiden kanssa siksi yhteistyöfoorumeita, joissa asumisen asiakasohjaustyötä tekevät käyvät haasteellisia asiakastapauksia läpi yhdessä. Havaitut puutteet viedään vastuualuejohtajille, jotta ne voidaan huomioida tulevissa kilpailutuksissa, kertoo Tiina Forssell.
Hoidon jatkuvuus kaipaa myös kehittämistä, sillä on huomattu, että joillakin asiakkailla on ollut puutteita hoidon jatkuvuuden osalta.
– Esimerkiksi sairaalasta kotiutuessa hoidon tulisi jatkua sujuvasti, jotta asiakkaan kuntoutuminen ja tuki jatkuvat katkeamatta, Tiina Forssell selventää.
– Asumisen palvelut ovat sosiaalihuollon palvelua ja siellä voidaan auttaa ehkä esimerkiksi lääkityksen antamisessa. On tärkeää, että asiakkaan hoitosuhde jatkuu, jotta myös lääkityksen seuranta toteutuu terveydenhuollossa, täydentää Katja Vitikka.
Tähän tarpeeseen on saatu juuri uusi hankesuunnittelija, joka lähtee tutkimaan hoidon jatkuvuutta ja kehittää turvasuunnitelmia sairaalahoidosta kotiutuville asiakkaille niin asiakkaan kuin asumisen palveluntuottajan tueksi.
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluita kehitetään Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla uusilla toimintatavoilla (HOPPU) -hankkeessa. Hanke saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.