Kuntokadut ovat käytäviä, joiden lattioihin on teipattu kävelyratoja ja kuljetusta matkasta kertovia merkintöjä. Käytävän seinille kiinnitetyt ohjeet kannustavat myös jumppaamaan, ja tehdyt harjoitukset potilas voi kirjata omaan kuntokorttiinsa, jonka hän saa osastolta. Kortin potilas ottaa kotiutuessaan mukaansa ja sen toivotaan tukevan ja kannustavan jatkamaan harjoitteiden tekemistä myös kotona. Kuntoutukseen otetaan mukaan myös potilaan läheiset.
– Toivomme läheisten innostuvan harjoitusten tekemisestä potilaan kanssa, sillä se tukee kuntoutumisen jatkumista myös kotona, suunnittelija Anni Nylund kertoo.
Kuntokortti kertoo myös vinkkejä toimintakyvyn ylläpitoon ja muistuttaa vuodelevon haitoista.
– Kuntokatu-konseptiin liittyy myös näyttöön perustuvan tiedon jakaminen. Tiedolla tuodaan esiin vuodelevon haittoja ja niiden ehkäisyä. Tätä tärkeää tietoa jaetaan sekä potilaille että heidän läheisilleen, mutta myös sairaalassa työskenteleville ammattilaisille, asiantuntijahoitaja Mira Taalikka kertoo.
Lyhytkin sairaalajakso voi heikentää potilaan toimintakykyä.
– Vuodelevossa sairaudesta toipuminen hidastuu ja lihasvoima heikkenee. Myös aineenvaihdunta hidastuu ja kaatumisriski kasvaa. Samalla avuntarve arjessa lisääntyy, Taalikka luettelee.
Toimintakyvyn ylläpito tukee myös potilaan kotiutumista, jota aletaan suunnitella jo potilaan saapuessa osastolle. Lähisairaaloissa on viime vuonna kehitetty myös kotiutusprosessia, jota on havainnollistettu Yhteistyössä kohti kotia -julisteen muotoon.