Koulutukseen sisältyi säännöllinen menetelmäohjaus sekä koulutuspotilaiden hoito. Yli 100 pirkanmaalaista on saanut kognitiivista lyhytterapiaa koulutushoitona omalla terveysasemallaan. Lyhytterapiaa on tarjottu useimmiten ahdistukseen ja masennukseen. Koulutushoitoja on toteutettu myös unettomuuden, paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon sekä erilaisten riippuvuuksien hoitoon.
Pirkanmaan menetelmäkoordinaattori Minna Jokiniemi toimi pilottiryhmän menetelmäohjaajana. Jokiniemen mukaan on ollut hieno nähdä kuinka motivoituneita ja sitoutuneita ammattilaiset ovat olleet koulutukseen, joka vaati runsaasti itsenäistä työskentelyä.
– Vaikka vuoden aikana oli paljon haasteita ja uuden opettelua hyvinvointialueelle siirtymisen vuoksi, ammattilaiset kokivat tärkeänä lisätä omaa osaamistaan ja saada lisää työkaluja hoitaa potilaita entistä paremmin, Jokiniemi kertoo.
Asiakkaat ovat olleet varsin tyytyväisiä saamaansa 5–10 kerran lyhytterapiaan. Lähes kaikki palautetta antaneet asiakkaat suosittelisivat sitä toisille samankaltaisessa tilanteessa oleville ja kokivat lyhytterapian sopivan omaan tilanteeseensa varsin hyvin. Asiakkaat ovat kokeneet lyhytterapiassa hyötyneensä erityisesti tehtävistä ja työkaluista, joiden avulla he oppivat itse lievittämään oireitaan, esimerkiksi ahdistusta tai masennusta, sekä uusien ajattelumallien ja tunnetaitojen harjoittelusta. Myös ammattilaiset ovat ottaneet uuden työkalun hyvin vastaan ja kokeneet kognitiivisen lyhytterapian opiskelun mielekkääksi.
Kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi valmistunut sairaanhoitaja Anna Vuorinen Linnainmaan mielenterveys- ja päihdetiimistä kokee saaneensa koulutuksesta strukturoidun, jäsentävän työotteen ja rungon hoitojaksoille, vahvistaen tavoitteellisuutta. Valmiit kirjauspohjat ovat myös tuoneet helpotusta omaan työhön.
Vuorisen kokemuksen mukaan potilaat ovat kuvanneet ymmärtävänsä paremmin omia oireitaan, mikä on helpottanut oireiden kanssa pärjäämistä. Lyhytterapian on myös koettu vahvistavan kuulluksi ja ymmärretyksi tulemista. Potilaat ovat myös sitoutuneet hoitomallin käynneille erittäin hyvin.
Uusi koulutus on osa kansallista toimintamallia
Asukkaiden lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat yhteinen haaste kaikille hyvinvointialueille. Perusterveydenhuollon ammattilaisilla on ollut niukasti näyttöön perustuvia menetelmiä auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita, vaikka apua tarvitsevien määrä on jatkuvassa kasvussa. Kun hoitojen käynnistyminen viivästyy, hoitojen vaikuttavuus laskee ja riski häiriöiden kroonistumiselle kasvaa.
Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja prosessien kehittämiseksi yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa nopeasti tukea jo ensimmäiseltä terveydenhuollon ammattilaiselta, johon hän ottaa yhteyttä.
Pirkanmaalla valmistuneiden lisäksi KLT-koulutuksessa on tällä hetkellä parikymmentä mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaista, jotka valmistuvat vuonna 2024. Seuraava uusi kognitiivisen lyhytterapian koulutusryhmä perusterveydenhuoltoon alkaa Pirkanmaalla tammikuussa 2024.
Mitä on kognitiivinen lyhytterapia?
Kognitiivinen lyhytterapia rakentuu kognitiivisen psykoterapian viitekehyksen ja näyttöön perustuvien toimintamallien ympärille. Kognitiivisen lyhytterapian lähtökohtana on, että ihmisen ajatukset, tunteet, kehon tuntemukset ja toiminta ovat yhteydessä toisiinsa. Vaikuttamalla yhteen näistä voidaan saada suotuisaa vaikutusta myös muihin mainittuihin osa-alueisiin. Lyhytterapiassa ammattilainen ja asiakas työskentelevät yhdessä sovittua tavoitetta kohden. 5–10 käynnin työskentelyn pääelementteinä ovat selkeät, häiriökohtaiset menetelmät sekä ammattilaisen ja asiakkaan välinen yhteistyösuhde.
Lisätietoa Terapiat etulinjaan –toimintamallista
Projektipäällikkö Noora Vehmas, noora.vehmas@pirha.fi
Pirkanmaan menetelmäkoordinaattori MInna Jokiniemi, minna.jokiniemi@pirha.fi