Odotan lastenpsykiatrian rakennuksen edessä, että minut päästetään sisään. Vastaan tulee hymyilevä työntekijä Marinka Wieru. Kutsuin Marinkan haastatteluun huomattuani hänen kommenttinsa viestipalvelu X:ssä. Siitä paistoi läpi tarmokas asenne ja mielenkiintoinen tarina:
”Markkinointiviestinnän ihmisenä menetin työni koronan myötä ja opiskelin lähihoitajaksi. Nyt töissä @Tays_sairaala lastenpsykiatrian akuuttiosastolla, enkä voisi olla onnellisempi. Työ ei lopu, työyhteisö on mahtava ja yhdessä hoidamme vaikeimmin hoidettavia.”
Lastenpsykiatrian käytävillä on hiljaista. Marinka kertoo, että lapset ovat parhaillaan koulussa. Heillä on yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti mahdollisuus käydä sairaalakoulua osastojakson aikana.
Istuuduttuamme alas rauhalliseen työhuoneeseen, menen suoraan asiaan. Miksi valitsit sosiaali- ja terveydenhuollon?
– Kiinnostuin sote-alasta jo aikoja sitten, kun työskentelin asiakkuuspäällikkönä seniorikoteja myyvässä ja vuokraavassa säätiössä. Eräs tuttuni oli myös ollut perhekodissa lapsena – tämä herätti mielenkiintoni lastensuojeluun, hän aloittaa.
Marinka kouluttautui alun perin kauppatieteiden maisteriksi pääaineenaan markkinointi. Alan kokemusta hän ehti kerryttämään noin 20 vuotta yksityisellä sektorilla, kunnes vuonna 2020 kaikki muuttui koronan takia. Marinka lomautettiin ja hän tiesi, että poikkeuksellisen maailmantilanteen vuoksi kestäisi kauan ennen kuin markkinointiala elpyisi.
– Se vaati pandemian, että uskalsin hypätä uuteen. Hain Treduun opiskelemaan lähihoitajan tutkinnon. Alan työvoimapulan ja oman lomautukseni takia sain opiskella ansiosidonnaisella päivärahalla. Tuet eivät aina riittäneet, mutta minulla oli säästöjä.
– Vuonna 2022 pääsin Tays keskussairaalaan lastenpsykiatrian akuutti- ja osastohoidon yksikköön kahden kuukauden harjoitteluun. Halusin kokea sairaalamaailman, jotta saisin nähdä kaiken enkä katuisi mitään. Harjoittelun jälkeen sain sijaisuuden ja lopulta vakituisen toimen 2024, Marinka hymyilee.
”Tämä maailma kaipaa enemmän ihminen ihmiselle -olemista”
Mainitsit X-palvelun kommentissasi, että olet työssäsi lastenpsykiatrian akuuttiosastolla onnellisempi kuin koskaan. Mistä se johtuu?
– Se on monen asian summa. Tässä ovat ehkä ne tärkeimmät asiat:
- Työni on ihmisläheistä, nautin kun saan tehdä toisten kanssa työtä.
- Minua ei ota päähän tulla tänne – meillä on hyvä yhteishenki ja monimuotoinen tiimi.
- Moniammatillinen tiimi merkitsee itselleni paljon.
- Aina on töitä, opin päivittäin uutta ja lisäksi nautin vakaasta toimeentulosta.
- Voimme puuttua mielenterveysongelmiin riittävän ajoissa. Lapsilla on plastisemmat aivot, ja työssämme on aina mukana toivon elementti, Marinka kertoo.
Ihmisläheisyys tuo mieleeni Pirhan työnantajalupauksen ”Sydämen työnä ihminen”. Kysyn Marinkalta, mitä lupaus hänelle merkitsee.
– Pyrin olemaan aidosti oma itseni työkavereille sekä lapselle ja hänen verkostolleen. Tämä maailma kaipaa enemmän ihminen ihmiselle -olemista. Työskentelen akuuttiosastolla, eli en voi tehdä työtäni etänä tai digitaalisesti, koska potilaan tilanne on kriisiytynyt, Marinka kuvailee.
Hoitoalasta on ollut viime vuosina paljon kritisoivaa keskustelua. Muun muassa palkkaus, työvoimapula ja työn arvostus ovat nousseet otsikoihin. Marinkalla on näihin henkilökohtainen mielipide.
– Lähihoitajan työssä on ihan ok ansaintapotentiaali. Alkupalkka minulla on reilu 2500 euroa kuukaudessa. Palkkani oli kuitenkin viime vuonna suurempi kuin missään aiemmassa työpaikassani, mutta sen eteen tein viikonloppuja, pyhäpäiviä ja ylimääräisiä vuoroja, Marinka toteaa.
– Työn kuormittavuudesta…kyllä tämä on henkisesti kuormittavaa. Sen takia käyn työnohjauksessa ja juttelen kollegojen kanssa. Saan voimaa siitä, että työvuoroni loppuessa joku toinen jatkaa ja lapset ovat aina turvassa. Vaikka en menetä yöuniani, mietin joskus lasten tulevaisuutta. Työni on kuitenkin ajatella lapsen etua, siksi suhtaudun työhöni ammatillisesti. Työvaatteet ja työkaverit vahvistavat rooliani töissä, hän jatkaa.
Ilahdun Marinkasta huokuvasta positiivisuudesta. Hän osaa olla kiitollinen vaikeidenkin asioiden äärellä.
– Olen joka päivä tyytyväinen, että tein muutoksen urallani. Koen saavani arvostusta lasten vanhemmilta, tiimiltä ja verkostoltani. Usein kuulen tekeväni tärkeää työtä. Kyllä meihin sote-ammattilaisiin kohdistetaan pettymyksiäkin, jos lapsi ei esimerkiksi ole aiemmin saanut tarvittavaa tukea, Marinka pohtii.
Hän toivoisi, että mielenterveysasioihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota jo perusterveydenhuollossa.
”Taysin ammattilaisten takia sain toisen mahdollisuuden”
Tartun Marinkan asenteeseen ja päältäpäin huokuvaan kiitollisuuteen. Mistä se on peräisin?
Yllätyn vastauksesta. Marinka kertoo lapsuudestaan sekä aikuisajan haasteista, jotka ovat muovanneet hänen ajatteluaan ja opettaneet arvostamaan Suomen sosiaali- ja terveyshuoltoa.
Marinka kirjoitti ylioppilaaksi lama-aikaan. Lama vaikutti hänen itsenäistymiseensä vauhdittavasti – pitää olla aktiivinen ja itse pelastaa itsensä, kukaan muu ei sitä tee. Sama ajatus oli uramuutoksen taustalla.
Juuret Marinkalla ulottuu entiseen Tšekkoslovakiaan äidin kautta. Mummolassa käydessään hän ymmärsi, miten hyvin asiat länsimaissa olivatkaan.
– Koen, että Suomi on antanut minulle paljon. Yhteiskuntamme perustuu siihen, että teemme työtä, maksamme verot ja saamme paljon apua takaisinpäin. Isäni menehtyi MS-tautiin ja itse sairastuin imusolmukesyöpään 25-vuotiaana. Taysin ammattilaisten takia sain toisen mahdollisuuden. Ei tämä ole kaikkialla itsestäänselvyys, Marinka painottaa.
– Vaikeilta asioilta ei voi elämässä välttyä. Positiivisuus ja kiitollisuus ovat hyviä tunteita ja auttavat jaksamaan. En halua tulla töihin mököttämään, mutta koen, että työpaikallani voimme keskustella avoimesti myös negatiivisista tunteista, hän jatkaa.
”Mitä vanhemmaksi tulen, sitä uteliaammaksi muutun”
Palaamme haastattelun lopuksi Marinkan uraan. Jos ihminen on tyytyväisimmillään, voiko tästä enää parantaa?
– Tavoittelen jatkuvaa oppimista. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä uteliaammaksi muutun. Olen erityisen kiinnostunut yhteiskunnan mielenterveysasioista, esimerkiksi palvelujen kehittämisestä. Näen itseni kuitenkin ennaltaehkäisijän roolissa enemmän kuin kehittämistyössä, Marinka tarkentaa.
Muistutan haastattelumme lopuksi, että nyt on hyvä tilaisuus sanoa muutama kannustava sana hoitoalasta kiinnostuneille.
– Kannustan ihmisiä monipuoliselle, kehittyvälle ja ihmisläheiselle alalle. Meillä työntekijä ei jää yksin – apua ja neuvoja saa kysyä. Jos sinua kiinnostaa alanvaihto, kannattaa antaa sille mahdollisuus. Voit tehdä töitä tarpeidesi mukaan osa-aikaisesti, keikkatyönä, sijaisena tai vakituisesti. Hoitajana tehdään älyllisesti haastavaa työtä omalla persoonalla, Marinka kertoo ylpeänä.
Menemme vielä ottamaan muutaman kuvan artikkelia varten. Marinka ehdottaa paikaksi lastenpsykiatrian käytävää, jonka seinää koristavat kurjet. Kurki symboloi eri asioita eri puolilla maailmaa – yksi niistä on onnellisuus.
Haluatko sinäkin olla pirhalainen? Kesätyöhaku on auki 20.1–23.2.2025, joten nyt kannattaa hakea. Tutustu kesätyöpaikkoihimme ja tule mukaan sykkeeseen!