Pirkanmaan hyvinvointialueella on aloitettu työ kansallisen vaikuttavuuskeskuksen rakentamiseksi. Tavoitteena on löytää vastauksia ja mittareita siihen, miten hyvinvointialueet saavat parannettua asiakkaiden elämänlaatua ja arjessa pärjäämistä mahdollisimman yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti.
Keskuksen valmistelua johtava hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen kertoo, että ensimmäinen tavoite on koota yhteen eri puolilla Suomea tehty vaikuttavuustyö ja vaikuttavuustiedon tarpeet.
− On olennaista miettiä, millaisilla palveluilla pystymme tarjoamaan asiakkaille parhaat hyödyt. Kaikki sote-ammattilaiset priorisoivat työssään joka päivä, mutta sen työn tueksi tarvitaan myös kansalliset linjaukset.
− Erityisesti meidän pitää tuoda vaikuttavuusajattelu perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden arkeen, erikoissairaanhoidossa se on jo hieman pidemmällä, hän sanoo.
Sosiaalipalveluiden vaikuttavuudet teemat tulevat huomioiduksi valmistelussa uuden vahvistuksen, projektisuunnittelija Katariina Similän avulla. Similä tuo tiimiin vahvaa sosiaalihuollon erityisosaamista.
Elämänlaatumittarit yhteen
Vaikuttavuuskeskuksen valmistelua johtaa Pirkanmaan hyvinvointialue, jossa hankkeelle rekrytoidaan parhaillaan projektisuunnittelijaa. Projektipäällikkönä huhtikuussa aloittanut Riikka Ovaskainen korostaa, että eri puolilla Suomea tehdystä vaikuttavuustyöstä on jo nyt paljon ammennettavaa.
Toiminta yliopistollisten hyvinvointialueiden, HUSin, Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa on jo käynnistynyt.
− Keskeistä on luoda yhteen puhaltava asiantuntijaverkosto. Tämän vuoden aikana vahvistamme yhteistyötä myös niiden hyvinvointialueiden kanssa, joissa ei ole yliopistollista sairaalaa, Ovaskainen kertoo.
Valmistelu toteutetaan EU:n Kestävän kasvun ohjelman (RRP) rahoituksella vuosina 2023−2025. Tämän jälkeen tarkoitus on, että vaikuttavuuskeskuksesta tulee pysyvä verkosto.
Hyvinvointialueille lähti toukokuun lopussa kartoitus vaikuttavuusmittareiden käytöstä. Tällaisia ovat esimerkiksi potilaskyselyihin perustuvat asiakaskokemusta ja elämänlaatua mittaavat NPS- ja 15D-mittarit. Kartoituksen tuloksista kootaan parhaillaan yhteenvetoa mm. kansallisen vaikuttavuustyön pohjaksi.
− On tärkeää tuoda eri puolilla Suomea kertyneet parhaat käytännöt, asiakaskyselyt, mittarit ja tutkimustulokset yhteen sekä jalostaa ne huippuunsa yhdessä. Olisi tuhlausta tehdä tätä työtä kaikkialla erikseen ja olla hyödyntämättä alueiden erityisosaamista.
Lue Lääkärilehden artikkelista lisää vaikuttavuuskeskuksen valmistelusta
Hae kansallisen vaikuttavuuskeskuksen projektisuunnittelijaksi 18.5. mennessä
Lisätiedot
Hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen, p. 0400 581 871, suvi.liimatainen@pirha.fi
Projektipäällikkö Riikka Ovaskainen, p. 358 44 4739 708, riikka.ovaskainen@pirha.fi
Projektisuunnittelija Katariina Similä, o. 358 44 4739906, katariina.h.simila@pirha.fi