Onko leikkaus paras mahdollinen hoito minun tilanteessani vai parantaako jokin muu hoito elämänlaatuani enemmän? Miten erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden osallisuuden kokemusta voidaan vahvistaa? Milloin kalliit hoidot kannattavat ja kenen niitä kuuluu saada? Miten hyvinvointialueen rahat saadaan riittämään tarvittaviin palveluihin?
Muun muassa näihin kysymyksiin etsii vastauksia Suomeen syntyvä sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskus. Se on kansallinen asiantuntijaverkosto, jota lähdetään nyt rakentamaan Pirkanmaan hyvinvointialueen johdolla EU:n elpymisrahastosta myönnetyllä kahden miljoonan euron rahoituksella.
Valmistelutyöryhmän puheenjohtajana toimiva hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen Pirkanmaan hyvinvointialueelta kertoo, että työryhmän ensimmäisiä tehtäviä on koota yhteen eri puolilla Suomea tehty vaikuttavuustyö ja vaikuttavuustiedon tarpeet.
− Hoidon ja palvelujen vaikuttavuus sisältää lukuisia kysymyksiä, joihin vastaamalla on mahdollista taklata resurssien rajallisuutta ja tuoda asiakkaille aidosti lisää elämänlaatua ja arjessa pärjäämistä. Nyt meillä on upea tilaisuus tuoda eri puolilla Suomea kertyneet parhaat käytännöt, asiakaskyselyt, mittarit ja tutkimustulokset jatkojalostettaviksi yhteiseen pöytään. Olisi tuhlausta tehdä tätä työtä kaikkialla erikseen ja olla hyödyntämättä alueiden erityisosaamista, hän sanoo.
Mukana koko palveluketju
Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen valmistelua johtaa Pirkanmaan hyvinvointialue, jossa työhön palkataan projektipäällikkö ja 1−2 suunnittelijaa. Pirkanmaan lisäksi työryhmään kuuluvat Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen yliopistolliset hyvinvointialueet ja Helsingin yliopistollinen sairaala HUS.
Työtä vaikuttavien hoitojen ja palvelujen kehittämiseksi on tehty eri puolilla Suomea vuosia. Liimatainen kertoo, että vaikuttavuusajatus on jo vahvasti mukana erikoissairaanhoidossa ja nyt tavoitteena on vahvistaa sitä myös perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluissa.
− On olennaista miettiä, millaisilla palveluilla pystytään tarjoamaan parhaat hyödyt. Valtio rahoittaa hyvinvointialueita, joten valtiovarainministeriötä kiinnostaa, mihin raha käytetään ja sosiaali- ja terveysministeriötä kiinnostaa, ovatko tuotetut palvelut vaikuttavia.
− Kaikki sote-ammattilaiset priorisoivat työssään joka päivä, mutta sen työn tueksi tarvitaan myös kansalliset linjaukset, hän sanoo.
Ensin etsitään yhteinen toimintakulttuuri
Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen tarve nähtiin vuonna 2021 valtioneuvostolle tehdyssä selvityksessä, jossa kartoitettiin sote-palveluiden vaikuttavuustyötä ja tulevaisuuden tarpeita Suomessa. Toiminnan vaikuttavuutta kehittämällä on mahdollista säästää Suomessa satoja miljoonia euroja.
Selvitys tehtiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston tutkimustyöhön keskittyvän Vaikuttavuuden talon yhteistyönä. Selvityksen tekoon osallistunut Vaikuttavuuden talon tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas toimii myös vaikuttavuuskeskuksen työryhmän aktiivisena jäsenenä.
− Vaikuttavuuskeskuksen tärkeitä tehtäviä sote-organisaatioille tulevat olemaan tieto- ja osaamistarpeiden nykytilan kartoittaminen, mutta erityisesti vaikuttavuuden mittaamisen tuki, tiedonkeruun ja raportoinnin hyvien käytäntöjen levittäminen sekä jo olemassa olevien rekistereiden ja muun vaikuttavuusdatan laajempi hyödyntäminen näyttöön perustuvan päätöksenteon tukena, Mäki-Opas listaa.
Käytännön mittareiden ja toimien lisäksi on löydettävä yhteinen toimintakulttuuri.
− Täytyy määritellä yhteinen arvopohja sille, millaista vaikuttavuutta tavoittelemme eli mitä vaikuttavat palvelut ja hoito tarkoittavat ja kenen hyvinvointia meidän tulee edistää. Sitten päästään miettimään mittareita ja arvioimaan sitä, kuinka voimme nämä tavoitteet saavuttaa arjessa yhdessä ammattilaisten ja päättäjien kanssa.