Hallitusohjelman pohjalta toteutetussa selvityksessä ehdotetaan, että vuodesta 2026 alkaen yöaikaisia erillisiä perusterveydenhuollon päivystyspisteitä vähennettäisiin. Jokaisella hyvinvointialueella voisi olla vain yksi sairaala, jossa voi toteuttaa konservatiivisten ja operatiivisten erikoisalojen ympärivuorokautista päivystystä, leikkaustoimintaa sekä tehohoitoa ja –valvontaa. Hyvinvointialueilla olisi mahdollisuus tuottaa anestesiaa edellyttäviä pientoimenpiteitä myös muualla kuin ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen yhteydessä.
Suomessa olisi viimeistään vuodesta 2030 alkaen viisi yliopistosairaalaa ja 5-8 keskussairaalaa. Muilla alueilla olisi yksi akuuttisairaala, joka päivystäisi ympärivuorokautisesti.
Häiriö- ja kriisitilanteissa yliopistollisilla hyvinvointialueilla olisi selvityksenkin perusteella merkittävä rooli koko yhteistyöalueen tilannekuvan ja valmiuden johtamisessa.
Pirkanmaalle ei esitetä selvityksessä merkittäviä muutoksia. Tays Valkeakoskella voi olla jatkossakin päiväkirurgista leikkaustoimintaa vaikka ympärivuorokautinen päivystys päättyy kesällä. Myös Tays Hatanpään toiminta voi selvityksen perusteella jatkua nykyisellään.
Konsernipalvelujohtaja Juhani Sand toteaa, että selvityksen ensivaiheen tavoitteet ovat Pirkanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta perusteltuja. Erityisesti valmiuden ja varautumisen osalta säädöksiä tulee täsmentää nopealla aikataululla.
- Selvitystyön lähtökohdat henkilöstön ja osaamisen riittävyydestä, kustannusvaikuttavuudesta sekä varautumisen ja valmiuden turvaamisesta ovat perusteltuja ja tärkeitä. Näin merkittävä uudistus edellyttää riittävää poliittista valmistelua kaikilla hallinnon tasoilla. Muutoksista on säädettävä laeilla siten, että toteutukseen ei jäisi tulkinnanvaraisuutta eikä erillisiä poikkeuslupamenettelyjä jatkossa enää tarvittaisi.
Varsinkin kakkosvaiheeseen liittyvä, osin hyvinvointialueiden rajat ylittävä erikoissairaanhoidon tehtävien uudelleen määrittely tulee tehdä niin, että tehtävien siirtyessä myös taloudelliset edellytykset siirtyvät mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja parhaimmillaan sekä luovuttavaa että vastaanottavaa aluetta hyödyttäen.
Työryhmä on tehtäväksi annon mukaisesti keskittynyt mahdollisiin erikoissairaanhoidon muutoksiin.
- Muutoksia toimeenpantaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon hyvinvointialueiden kokonaisuus niin, että muutokset eivät vaikeuta laajaa sosiaalipalvelujen, terveyspalvelujen sekä pelastuspalvelujen käynnissä olevaa integraatiota, sanoo hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.
Selvitystyö pohjautuu hallitusohjelmaan
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti hallitusohjelmaan pohjalta elokuussa 2023 työryhmän selvittämään erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja päivystysten nykytilaa ja tekemään ehdotuksia erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja ympärivuorokautisten terveydenhuollon päivystysten porrasteisuudesta, työnjaosta ja yhteistyöstä kansallisena kokonaisuutena. Selvityksessä on arvioitu muun muassa väestön palvelun tarvetta, eri alueiden erityispiirteitä, osaamisen ja henkilöstön riittävyyttä, laatua ja kustannusvaikuttavuutta sekä valmiutta ja varautumista.
Työryhmän raportin keskeinen lähtökohta on, että nykyinen sairaala- ja päivystysverkko ei ole enää mahdollinen. Terveydenhuollon osaajat eivät riitä eikä palvelurakenne ole taloudellisesti kestävä. Keskeisiksi muutosajureiksi on tunnistettu osaajien ja osaamisen riittävyys, järjestelmän kustannusvaikuttavuus ja kustannusten kasvun hillintä sekä valmiuden ja varautumisen näkökulma.
Työryhmän esitys sisältää konkreettisia ehdotuksia, joista valmisteltaisiin lainsäädäntöä. Ensimmäisen vaiheen esitykset ehdotetaan tuleviksi voimaan 1.1.2026 alkaen ja toisen vaiheen osalta 1.1.2028 tai viimeistään 1.1.2030 alkaen, hallittu toimeenpano sekä potilasturvallisuus huomioiden.