– Kun apua pyytää ajoissa, silloin kun haasteet ovat vielä pieniä, on meillä paljon keinoja auttaa, kertoo palveluohjaaja Anki Backman.
Pyydä apua –palvelu on nimensä mukaisesti palvelu, josta lasten ja nuorten vanhemmat voivat pyytää apua arjen pulmiin ja haastaviin tilanteisiin.
– Yhteyttä voi ottaa, kun ei oikein tiedä, millaista palvelua voisi olla saatavilla tai omat voimavarat eivät riitä selvittämään asioita. Me autamme joko itse tai ohjaamme oikeaan palveluun, jatkaa Anki.
Painoin Pyydä apua –nappia - mitä sitten tapahtuu?
Pyydä apua –palveluun voi ottaa yhteyttä sähköisellä lomakkeella, konkreettisesti klikkaamalla verkkosivuilla Pyydä apua –nappia. Asiakkaalle soitetaan kolmen arkipäivän kuluessa.
– Kaikki alkaa meidän soitostamme. Tärkein tehtävämme on kuunnella. Autamme oikeaan suuntaan ja neuvomme tarvittaessa eteenpäin eli emme päästä irti ja jätä asiakasta tyhjän päälle, kertoo asiakasohjauksen esihenkilö Mari Merelä.
– Joskus itsekin hämmästyy, että toisille pelkkä kuuntelu on riittävä apu, toteaa palveluohjaaja Jaana Kanninen.
Kuulluksi tuleminen on tärkeä kokemus. Vaikka ympärillä olisi eri alojen ammattilaisia, voi asiakas kokea yksinäisyyttä haasteidensa keskellä.
– Me annamme tilaa puhua, vaikka emme voisi suoraan auttaa. Läsnäolo ja kuuntelu ovat tärkeitä ja voimme ihan vain antaa aikaa puhua. Puhelussa kysytään aina myös, miten perhe jaksaa, miten talousasiat ovat ja miten arki sujuu. Meidän vahvuutemme on se, että voimme kysellä mitä vain kokonaisvaltaisesti, jatkaa Anki.
– Yhteydenotoissa näkyy vuodenaikojen ja koulujen lukukausien vaihtelut. Esimerkiksi kesälomakauden jälkeen saamme yhteydenottoja parisuhdehaasteista, ja lukukausien loppupuolella näkyvät yläkouluikäisten kouluun menemisen haasteet. Saamme myös paljon yhteydenottoja nepsy-haasteisiin liittyen, kertoo Jaana.
– Eroasioissa ja huoltajuuteen liittyvissä kysymyksissä on myös lupa painaa Pyydä apua –nappia. Toisinaan uuden sisaruksen syntyminen perheeseen tuottaa haasteita ja tämä näkyy erityisesti 3-5 –vuotiaissa. Heidän huomiontarpeensa uudessa tilanteessa voi vanhemmasta tuntua raskaalta, miettii Mari.
Asiakas on aina asiantuntija
– Annamme varhaista tukea. Jos huomataan, että tarvitaan jotain muuta apua, ohjataan oikeaan paikkaan. Suurimmalle osalle riittää keskustelu meidän kanssamme, osan ohjaamme kolmannen sektorin palveluihin sekä hyvinvointialueen palveluihin, kertoo Jaana.
Puhelinkeskustelun lisäksi myös kotikäynnit ovat mahdollisia. Työntekijöiden tarkoitus on kartoittaa näin tarkemmin perheen tilannetta ja sitä, miten heitä voisi parhaiten auttaa.
Anki jatkaa, että joskus ongelmat ovat monimutkaisia eikä niitä ratkaista aina heti.
– Etsimme langanpään yhdessä ja alamme siitä solmujen availun.
– Onneksi nykyään pyydetään herkästi apua. Aiemmin ehkä ajateltiin, että suoraan on lastensuojelun asiakas, jos ei pärjää kotona omien lastensa kanssa, miettii Jaana.
– Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija. Me annamme osaamisemme hänen käyttöönsä. Ei tarvitse pelätä, että me tietäisimme paremmin asioita ja määräisimme jotain. Meidän tehtävämme on keksiä keinoja, kertoo Anki.
– Jos pohtii, onkohan asia sellainen, että voisi pyytää apua, on hyvä ottaa yhteyttä. Ei tarvitse tietää, että millaista apua kaipaisi. Moni asia selviää yhdellä puhelulla, kannustaa Mari.
Pyydä apua -palvelun ammattilaiset muistuttavat, ettei ole liian pientä asiaa tai mitään kriteerejä, millaisissa asioissa saisi vain ottaa yhteyttä. Aina on lupa kysyä ja pyytää apua.