Ohjelman etenemisestä raportoidaan puolivuosittain hyvinvointialueen hallitukselle. Hallitus käsittelee 31.3. pidettävässä kokouksessaan heinäkuusta joulukuuhun 2024 ulottuvan ajanjakson tunnuslukuja.
Yhteisöllistä asumista ja perhehoitoa vahvistetaan
Yksi IKI2035-ohjelman tavoitteista on asumispalveluiden rakenteen keventäminen. Raskaista palveluista pyritään kohti kevyempiä asumismuotoja, kuten yhteisöllistä asumista ja perhehoitoa.
Laitoshoidossa olevien asukkaiden määrä väheni ohjelman tavoitteiden suuntaisesti: ohjelman aloitusvaiheessa joulukuussa 2023 laitoshoidossa olevia asukkaita oli 342 ja vuoden 2024 lopussa 281. Laki edellyttää ikäihmisten pitkäaikaisesta laitoshoidosta luopumista vuoden 2027 loppuun mennessä.
Yhteisöllisen asumisen ja perhehoidon piirissä olevien asukkaiden määrä on vastaavasti noussut: vuoden 2023 lopussa palveluiden piirissä oli 521 asukasta ja vuoden 2024 lopussa 664. Tavoite on, että vuonna 2030 niiden piirissä on 1485 asukasta.
Ympärivuorokautisen palveluasumisen asukasmäärä on kasvanut vuoden 2023 lähtötilanteesta noin 70:llä, eli aiempaa useampi ikäihminen sai paikan. Vuoden 2024 lopussa ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkaita oli 4468.
Lähitorien tarjoama neuvonta ja ohjaus suosittua
Erityisen hyvin on onnistuttu lisäämään ikäihmisille tarjottua neuvontaa ja ohjausta. Lähitoreilla tarjottavan ammatillisen neuvonnan ja ohjauksen määrä oli jopa yli kaksinkertainen tavoitetasoon nähden. Vuoden 2024 jälkimmäisen puoliskon tavoitetasona oli 2250 neuvontakertaa ja 4523 ohjauskertaa. Toteutuneiden neuvontojen määrä oli lopulta 6431 ja ohjausten 9030 vuoden 2024 jälkipuoliskon aikana.
Koko vuoden aikana lähitoreilla tarjottiin kaikkiaan 31 400 neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi valtaosin puhelimen välityksellä toimivassa Palveluneuvonnassa oli 31 000 neuvonta- ja ohjauskertaa. Lähitorien ryhmätoimintaan ja tapahtumiin osallistuttiin 233 000 kertaa vuoden 2024 aikana.
Lähitoreilta asiakkaat saavat henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta erityisesti ikääntyneiden ja vammaisten palveluista. Niissä tehdään ensivaiheen palvelutarpeen arviointeja sekä neuvotaan ja ohjataan tarpeen mukaan hyödyntämään myös kuntien, järjestöjen ja yritysten palveluja.
Neuvonnalla tarkoitetaan suhteellisen yleisluontoista sote-palveluihin liittyvää neuvontaa. Ohjaus tarkoittaa syvemmin asiakkaan tilanteeseen ja taustaan perehtyvää palvelua, jota annetaan tavallisesti kahden kesken. Sekä neuvonta- että ohjauskerrat tilastoidaan.
Valtaosa osatavoitteista etenee hyvin
IKI2035-ohjelmassa on viisi kokonaisuutta, jotka jakautuvat pienempiin osatavoitteisiin. Kokonaisuuksia ovat ammatillisen neuvonnan, ohjauksen ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen, kotona asumista tukevien palvelujen vahvistaminen, asumispalvelujen rakenteen keventäminen, integraation vahvistaminen yhdyspinnoissa sekä vaikuttavat teknologiaratkaisut.
Valtaosa tavoitteista etenee suunnitellusti. Esimerkiksi teknologiaratkaisujen hyödyntäminen on edistynyt vauhdikkaasti. Vuoden 2024 joulukuussa lääkeautomaatti oli jo 1033 asiakkaalla eli noin 19 prosentilla kaikista kotihoidon asiakkaista. Kotihoidon etäkäyntejä tehtiin 588 asiakkaalle eli 11 prosentille.
Tiloihin liittyvät haasteet ovat kuitenkin hidastaneet laitoshoidon purkua, yhteisöllisen asumisen vahvistamista sekä oman palvelutuotannon asumispalveluiden lisäämistä. Sopivista laitoshoitoa korvaavista tiloista on puutetta. Haasteita tuottavat myös monet erilliset tietojärjestelmät. Vielä toistaiseksi käytössä on useita eri asiakastietojärjestelmiä, ja tieto on pirstaleista.
Myönteisenä poimintana vuoden 2024 jälkipuoliskolta voidaan nostaa voimavaralähtöisen toimintamallin edistäminen: noin 320 ikäihmisten parissa toimivaa työntekijää sai koulutusta voimavaralähtöiseen työtapaan. Voimavaralähtöinen malli vahvistaa asiakkaiden toimintakykyä ja mahdollisuutta asua kotona pidempään.
Myös vuoden 2024 loppupuolella omaishoitoperheille suunnattu asiakaskysely onnistui hyvin: kyselyyn saatiin lähes 1300 vastausta. Tuloksia hyödynnetään omaishoidon palvelujen kehittämisessä.
IKI2035 on ikäihmisten palvelujen pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma. Tavoitteena on kehittää palveluita niin, että ne vastaavat toiminnallisesti ja taloudellisesti ikäihmisten palvelujen tarvitsijoiden määrän voimakkaaseen kasvuun tulevina vuosina.