Sisältöjulkaisija

Readspeaker

Hyvinvointialueuudistus etenee hyvin ja talousnäkymä mahdollistaa ennakoitua pienemmän sopeutusesityksen

Tuoreimman osavuosikatsauksen ja kansallisen kokonaistilanteen perusteella Pirkanmaan hyvinvointialueen talouden näkymä lähivuosille on ennakoitua parempi, vaikka edelleen tällä hetkellä alijäämäinen. Hyvinvointialuemuutos etenee tavoitteiden mukaisesti. Laaja ripeästi aloitettu reformi sekä aiemmat sopeutustoimet ovat tuottaneet tuloksia. Myönteisiä näkymiä on sekä palveluissa että henkilöstössä. Yhteistoimintaneuvottelujen tavoitetta esitetään laskettavaksi 12 miljoonaan euroon alun perin suunnitellusta 20 miljoonasta eurosta.

Uutinen

Tammi-kesäkuun tietojen perusteella tehty talouden loppuvuoden ennuste on 69 miljoonaa euroa alijäämäinen, säilyen olennaisesti ennallaan. Tehdyt tasapainotukset, kuten viime syksynä aloitetut yhteistoimintaneuvottelut, ovat hillinneet alijäämän kertymistä.

- Uudistus etenee suunnitellusti ja kansallisestikin vertailtuna hyvin. Alijäämäkehitystä on pystytty Pirkanmaalla hillitsemään edellisvuoteen nähden. Tällä hetkellä alijäämä ennuste asukasta kohden on maan pienimpien joukossa. Ripeän sopeuttamisen onnistumisessa on henkilöstöllä ja poliittisilla päätöksentekijöillä aivan keskeinen rooli. Menokehitys on aiempaa vakaampaa, mutta loppuvuoden talouden toteuman ennustaminen on aina vaikeaa, tiivistää hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.

Toiveikkaista näkymistä ja jo saavutetuista tuloksista huolimatta Pirkanmaallakin tarvitaan vielä toiminnan ja talouden sopeuttamista lakisääteisen alijäämän kattamisen tavoitteeseen.

-Taloutemme suunnitteluun vaikuttaa myös kaikkien hyvinvointialueiden muodostama kansallinen kokonaistilanne. Seuraamme sitä Pirkanmaalla tiiviisti, koska valtion alueille suuntautuva laskennallinen rahoitus on kiinni myös kaikkien hyvinvointialueiden yhteistuloksesta, Erhola tähdentää.

Palvelutuotanto toimii monin osin hyvin

Hyvinvointialueella on todettu kesän tietojen perusteella myönteistä kehitystä muun muassa henkilöstön saatavuudessa, lähtövaihtuvuudessa ja työssä viihtymisessä. Henkilöstön suositteluhalukkuus on hivenen parantunut ja työssä viihdytään aiempaa paremmin. Samalla henkilöstön saatavuudessa on edelleen ongelmia ja henkilöstökokonaisuudessa useita kehitystarpeita, mm. sairaspoissaolojen vähentäminen vaatii edelleen työtä.

Vuokratyövoiman käyttökin on vähentynyt 17% edellisvuodesta, mutta ei vielä saavuta vuodelle 2024 asetettuja tavoitteita. Ostopalveluissa on käynnissä laajempi selvitystyö, jonka alustavat tulokset ja suuntaviivat tulevat laajalle kommentointi kierrokselle lähiaikoina.

Tammi-kesäkuun tietojen mukaan hoidon saatavuus on Pirkanmaalla säilynyt edelleen hyvällä tasolla ja tunnusluvut lähes ennallaan. 86 % potilaista pääsi perusterveydenhuollon palvelujen piiriin alle 14 vuorokaudessa ja suun terveydenhuoltoon 84 % neljässä kuukaudessa. Erikoissairaanhoidossa hoitoon pääsivät alle 180 vuorokaudessa 95 prosenttia kaikkien erikoisalojen potilaista (pl. lasten ja nuorten psykiatria). Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen pääsi alle kolmessa kuukaudessa reilut 97 % asiakkaista. Pelastuspalvelut toimivat kiinteänä osana muuta hyvinvointialuetta tuottaen laadukkaat pelastus- ja ensihoitopalvelut.

Toukokuussa avattu digiklinikka on iso investointi ja on jo vahvistanut perustason palveluja merkittävästi. Kesäkuun loppuun mennessä digiklinikalle rekisteröityi noin 44 000 käyttäjää ja sen avulla käytiin yli 29 000 keskustelua asiakkaan ja ammattilaisen välillä.

Yhteistoimintaneuvottelut johtamis- ja asiantuntijatehtävissä

Hyvinvointialueen talouteen vaikutetaan myös erilaisilla rakenteellisilla uudistuksilla, jotka edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluja. Aluehallitus päätti kesäkuussa yhteistoimintaneuvotteluista, joiden tavoitteena noin 80 henkilötyövuoden vähennys erityisesti johtamistehtävissä sekä asiantuntijatehtävissä.

Toisen osavuosikatsauksen ja hyvinvointialueiden kansallisen talouskehityksen perusteella aluehallitukselle esitetään 26.8., että euromääräinen tavoite neuvotteluille alennetaan noin 12 miljoonaan euroon alun perin suunnitellusta 20 miljoonasta eurosta. Yhteistoimintaneuvottelut keskittyvät erityisesti johtamisjärjestelmän keventämiseen sekä mahdollisiin organisaatiomuutoksiin.

- Hyvinvointialueella on jouduttu käymään useita laajoja yhteistoimintaneuvotteluja uuden ison organisaation rakentamiseksi, palvelurakenteen uudistamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Nyt alkavat neuvottelut ovat onneksi euromääräisesti ennakoitua pienemmät ja tällä hetkellä arvioituna viimeiset koko organisaatiota koskevat laajat sopeutusneuvottelut tällä valtuustokaudella, toteaa konsernipalvelujohtaja Juhani Sand.

Katso 26.8. aluehallituksen esityslista