Valtiovarainministeriön ennakollinen rahoituslaskelma vuodelle 2025 lisää hyvinvointialueiden rahoitusta vuoden 2024 rahoitukseen verrattuna noin 2,1 miljardia euroa. Valtion rahoitus kasvaa, koska rahoituksen tasoa korjataan lakisääteisesti määritellyllä niin sanotulla jälkikäteistarkastuksella. Ensimmäinen jälkikäteistarkistus tehdään vuoden 2023 toteumatietojen perusteella vuoden 2025 rahoitukseen. Arvio vuoden 2025 jälkikäteistarkistuksesta on laskettu hyvinvointialueiden vuoden 2023 tilinpäätöstietojen perusteella.
Muutoksessa on tärkeä huomata, että kokonaisuudessaan rahoitusvaje on yhä suuri, sillä jälkikäteistarkastus koskee tässä vaiheessa vain vuotta 2023 ja toteutuu vuoden 2025 rahoituksessa. Se ei korjaa vuoden 2024 rahoitusvajetta.
Laskelmat herättävät toiveikkuutta
Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen huhtikuun lopulla julkaistun osavuosikatsauksen mukaan taloustilanne näyttää ennakoitua vaikeammalta. Sen perusteella ennakoidaan kuluvalle vuodelle noin 63 miljoonan euron alijäämää, josta kaksi kolmasosaa kertyisi ostopalveluista. Talousarviossa oli varauduttu kaikkiaan 24 miljoonan euron alijäämään.
- Jälkikäteiskorvauksen myötä saatava lisärahoitus on Pirkanmaalle erittäin tervetullutta. Lisärahoitus ei muuta säästötoimien tarvetta, mutta voi vaikuttaa niiden määrään ja laajuuteen, toteaa hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.
Tavoitteena on saada Pirkanmaan talous pitkällä aikavälillä tasapainoon. Linjaukset lisätoimien laajuudesta ja sisällöstä tehdään alkukesästä 2024.
- Olemme tasapainottaneet toimintaa ja taloutta määrätietoisesti jo syksystä 2023 alkaen. Tavoitteena on saada talous lainsäädännön mukaisesti tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä. Tehtävä on vaikea, sillä väestön profiilin ja määrän muutokset ovat alueella suuria, mutta tuoreet laskelmat tuovat toivoa siitä, että tehtävässä voidaan onnistua.
Erhola pitää onnistumisen kannalta keskeisenä tiivistä ja samaan suuntaan katsovaa yhteistyötä alueen viranhaltijajohdon, poliittisten päättäjien ja henkilöstön kanssa.